perjantai 31. toukokuuta 2013

Palmikkosukat


Sain vaihteeksi valmiiksi sukat. Voi miten yllättävää. Jälleen omasta päästä, jotenkin ei nyt monimutkaiset kuviot nappaa. Kirjoitin ystävälleni ohjeen, jotta hän pääsisi alkuun sukkien neulomisessa. Yksityiskohdaksi lisäsin ulkosyrjiin palmikot, jotta joustinneulesukissa olisi jotain mielenkiintoa. Kantalappu ei ole tavallinen vahvistettu, vaan oikealla puolella joka toinen silmukka on neulottu nurin oikealla puolella. Ystäväni teki sellaisen "virheen" jaa minusta kantalappu oli niin sievä, että tein omiinikiin samanlaisen. Muuten sukat ovat aivan peruskauraa ranskalaisine kantapäineen ja nauhakavennuksineen

Projekti: Annan palmikkosukat (Ravelry)
Ohje: Oma peruspalmikkosukkamalli
Koko: 37
Lanka: Raidallinen Regia Design Line Ombre Stripe
Menekkki: noin 70 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Hitsi, kun tuli vääränkokoiset.


Lanka on Regian itseraidoittuvaa Design Line Ombre Stripe -sukkalankaa värissä Chilli Pepper. Vaikka yleensä vierastan oranssia, niin tässä langassa oranssi on kivasti tasapainossa punaisen, pinkin, liilan ja viininpunaisen kanssa, eikä hyökkää päälle niin pahasti. Muuten Regia on tuttua ja turvallista saksalaista laatua. Olisimpa ostanut vähän enemmän tätä lankaa.


Sukista tuli jostain syystä hiukan liian suuret. En tiedä mitä oikein hölmöilin, sillä purkasin jo kerran vääränmittaisen kärjen ja lyhensin, mutta silti jäi ainakin sentin verran ylimääräistä. Enää en jaksa purkaa, kun olen kärjenkin silmukoinut umpeen.


Täällä on edelleen hellettä. Lämpötila on vaan kohonnut aiemmasta. Nyt on sellaiset reilut 30 astetta varjossa. Tuuli käy tuntureiden välissä vähän heikosti, joten siitäkään ei ole kauheasti apua. Aurinko porottaa armottomasti niin, että Tenossa alkaa olla normaali heinäkuun lämpötila. Kesä on tuonut myös hyttyset ennätysaikaisin. Ne löysivät minutkin jokirannasta melkein heti. Kymmenet itikat haittaavat sukkien kuvaamista enemmän kuin arvaisikaan.

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Happy Birthday to me


Kevät on hujahtanut töissä hetkessä. Kevät tuntui jo menneen, sillä uskoman lämpimät kelit ovat tuoneet kesän Ylä-Lappiin aivan parissa päivässä. Ensikuussa tulee varmaan räntää vastapainoksi, mutta nyt nautitaan helteistä. Puihin on tullut lehdet ja maisema on ihanan herkkä. Loppukevät toi synttärit ja postipoika on tuonut muistamisia. Kiitos korteista! Lahjan sain etukäteen, kun e-kirjan lukulaitteelle oli tarvetta hetimmiten. Pikkusisko ylitti taas itsensä ja teki niin ihanan kortin, että melkein itkettää. Kuinka moni saa näin saajansa näköisiä kortteja?


Kusti ja kuljetusfirman setä polkivat kaksi kiloa kehruuvillaa juuri sopivasti synttäripäivää piristämään. World of Woolista tilasin kilon erivärisiä merinoita Tour de Fleecea varten ja muutaman topsin luonnonvärisiä topseja jacobia, manx loaghtania, suffolkia, welshiä ja norjalaista rotukokeiluihin. Lanitium ex Machinan Tour de Fleece alesta tilasin whiteface woodlandia, merinoa ja eteläamerikkalaista väreissä Heartache, Melancholy ja Sabotage. WoW on siirtynyt ilmeisesti kokonaan kuljetusfimatoimituksiin, mutta sujuvasti ja nopeasti paketti tuli perille. Vielä kun rukki saapuisi pian, niin pääsisin kehräämään.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Voi miten nyt kehruuttaisi

Kun jotain ei voi tehdä, niin arvatkaa vaan kuinka paljon tekee mieli tehdä juuri sitä. Olen ollut kehräämättä pääsiäisestä asti ja sekös jurppii. Onneksi työ tarkoittaa myös palkkaa ja niinhän siinä sitten kävi, että tili tuli, tili meni. Tilasin matkarukin kuun alussa ja sormet syyhyten odotan pikkukaveria tänne työmaalle. Olin ajatellut tilaavani Little Gemin vasta myöhemmin, mutten mitenkään malttanut odottaa. Villojakin piti tietysti tilata ja ensimmäinen paketti ehti jo tullakin.


Huomattuani, että Villa Laurilassa on kainuunharmastopsia, en voinut vastustaa kiusausta ja tilasin puoli kiloa, ettei lopu ihan heti kesken. Lisäksi ostoskoriin hyppäsi gotlanninlammasta ja viipsinpuu. Kainuunharmas on aivan ihanaa. Puolesta kilosta saisi jo jonkin oman neuleprojektinsa, mutten vielä tiedä, mitä siitä tekisin. Gotlanninlammas on ihan eri maailmasta kuin kainuunharmas. Se on karkeaa ja kuidut paljon paksumpia. Voi pääsisimpä kehräämään. Koottava viipsinpuu vaikutti kätevältä ajatukselta matkarukin kaveriksi, joten ostin senkin. Vasta kun sain sen käsiini, tajusin, että sillä voi tehdä kahdenkokoisia vyyhtejä. Olen silloin tällöin harmitellut, kun olen joutunut tekemään pienistäkin kehruista puolitoista metrisiä vyyhtejä vyyhdinpuillani. Tällä Louetin viipsinpuulla voi tehdä sekä yhden että kahden jaardin mittaisia vyyhtejä riippuen siitä laittaako molemmat varsipalat vai jättääkö pitkän pois. Kätevää. Sopivasti tulee sekä pidempiä että lyhyempiä vyyhtejä. Ja heti piti tietysti kokeilla sukkalanganjämällä miten vyyhti tehdään.

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Uudet lempisukat


Joskus vaan onnistuu ensimmäisellä yrittämällä napakymppiin. Nämä ovat niin ihanannäköiset sukat, etten millään raaskisi näitä edes käyttää. Tässä Trekkingissä on aivan ihanat värit. Sävyt ovat sinisempiä kuin suurimmat suosikkini, mutta yhdistelmä iskee kuin metrinen halko. Eikä kukaan varmaan yllättynyt siitä yhtään. Trekking oli todella kivaa neulottavaa ja tätä täytyy saada lisää, kun palaan kaupunkiin.

Projekti: Trekking Socks (Ravelry)
Ohje: Oma perussukkamalli
Koko: 36
Lanka: Violettiraidallinen Zitron Trekking XXL
Menekkki: noin 70 grammaa
Puikot: KnitPro Symfonie 2,25 mm 15 cm sukkapuikot
Fiilis: Aivan ihanat

Neuloin jälleen perussukat, mutta tällä kertaa 68 silmukalla, sillä Trekking XXL vaikutti jotenkin ohuemmalta sukkalangalta  kuin esimerkiksi Fabel, josta neulon sukkia itselleni yleensä 64 silmukalla. Kantapää on tuttu ja turvallinen ranskalainen ja sen jälkeen kavensin 64 silmukkaan. Päätin sukat nauhakavennuskärkiin ja "kyökkipistoihin". Mitäpä muuta voisi perussukasta sanoa. Istuu jalkaan kuin sukka.


Kevät edistyy humisten. Käännät vähän selkäsi hetkeksi ja maisema muuttuu. Tenosta on kohta jäät lähteneet ja purot ja pienemmät joen ovat täynnä vettä. Tulvapurot solisevat metsänpohjaa alaspäin. Lammet ja järvet ovat vielä jäässä, eikä puissa ole vielä hiirenkorvia, mutta kohta varmasti jo sinertää ja vihertää. Aurinko paistaa melkein vuorokaudet ympäriinsä. Harvinaisen ihana ulkoilla ja nauttia luonnosta.