torstai 29. marraskuuta 2007

Opiskelukiireitä

Hektisin aika vuodesta on koittanut. Seminaarit ja tentit tuntuvat kaatuvan niskaan. Seuraavaan kahteen viikkoon en tule ehtimään juurikaan blogaamaan tai edes neulomaan, mutta sitten koittaa onneksi jo loma.

Neulerintamalle kuuluu toki jotain kiireistä huolimatta. Aloitin juuri Potamous-sukat. Rakastuin kuvioon aivan mahdottomasti. Ohje on aivan ihana. Kuvio tulee hyvin esiin Sandnesin Sisussa, vaikka kuvittelin sen hukkuvan pörröisyyteen. Vielä kun ehtisi neulomaan niitä. Samalla sain idean, että teen nurkissa pörivästä floricasta tällä samalla kuviolla kynsikkäät. Sellaiset olen Ravelryssä nähnyt.

Luentoneulomisena olen tehnyt palmikkolapaset improvisaationa jussi-langasta, josta en pidä. Sitä olenkin päättänyt hävittää varastostani tekemällä seuraavaksi luentoneuleena Wavyn. Olen tehnyt parikin Wavya aiemmin, mutta joutunut toteamaan seiskaveikan turhan ohueksi sille ohjeelle. Jussi varmaan toimii paremmin tähän tarkoitukseen. Haluan päästä Jussi-keristä eroon, sillä se on aika ikävää lankaa. Enkä oikein välitä paksuista langoista muutenkaan. Esimerkiksi Mambo-lanka on kauhistus minulle.

Mutta nyt palaan jälleen tenttimateriaalien pariin...

sunnuntai 25. marraskuuta 2007

Purkamista ja kerimistä

Minttumaaria-huivin kanssa on pieniä ongelmia. Tosin, kun päätä särkee, on vaikea tehdä mitään. En ole montaa Minttumaarian kaltaista huivia ennen neulonut ja en osannut hahmottaa keskisilmukan merkitystä, joten joudun purkamaan huivin alun jo toistamiseen. Olen oppinut kakkoskaavion kuvion jo ulkoa, joten uskallan menä luennolle neulomaan tätä. Rose Mohair on yllättävän helposti purkaantuvaa lankaa. Se ei vahingoitu paljoakaan, eikä tee ikäviä solmuja, joita ei voi mitenkään korjata, vaan lanka on pakko katkaista. Kid Mohairia en ikimaailmassa lähtisi purkamaan, mutta tämä Rose Mohair käyttäyy ihan kivasti purettaessa. Juhtuneeko se sitten suuresta tekokuidun määrästä.

Kauhean viikon lopuksi oli pakko ennen ruokaostoksia kipaista Somikkiin ostamaan joku lohtulanka. Pääduin ostamaan ihanan punaliilanväristä ohutta Pirkkalankaa. Aion kokeilla miten se käyttäytyy sukkalankana, mutta jos se ei toimi, niin neulon siitä jonkin huivin, sillä huivina se taitaa olla parhaimmillaan. Vyyhdistä keriminen olikin oma taiteenlajinsa, mutta muuteman tunnin ja useamman animejakson jälkeen lanka on kerällä. Apuna käytin keittiötikkaitani.

Cablenet-sukissa on ongelmana kantapää. Olen jo kahdesti purkanut sen, sillä toisella tavalla tuli liian iso ja toisella liian pieni kantapää. Toista ohjeemukaista kantapäätä en voi tehdä, sillä neulon jostain syystä nurjat kerrokset aina löysemmin ja lopputulos on kammottava. Olen kuitenkin päätänyt saada ne tehtyä, joten ei muuta kuin uutta kantapäätä kehiin.

keskiviikko 21. marraskuuta 2007

Syysväsymys

Opiskelu tuntuu imevän minusta mehut aika totaalisesti. Ensiviikolla on ensimmäinen tentti enkä ole ehtinyt juurikaan lukemaan. Monta seminaaria on vielä tekemättä ja pitämättä. Aamuisin on vaikea nousta, vaikka olenkin aamuihminen ja iltaisin olen jo alkuillasta kuolemanväsynyt. Onneksi neulomukset ovat edistyneet.

Candy Candy on vaivihkaa edistynyt kummasti ja toinen lankakerä tekee jo kuolemaa. Näillä näkymin se valmistuu jo ennen kuun loppua. Pituutta sillä on jo kivasti, mutta aion neuloa langan kokonaan loppuun, sillä en voi sietää langoista jääviä nöttösiä, joilla ei tee mitään. Toisenkin pään hapsut olen onneksi muistanut leikata jo aiemmin. Kaulaliina alkaa olla jo hankalan kokoinen laukussa, joten se on kiva saada jo pois puikoilta.

Olen päässyt ensimmäisessä Cablenet-sukassa jo kantapään ohi ja teen parhaillaan kiilakavennuksia. Olen kovasti ihastunut sukkaan. Se on niin herttainen ja pehmeä. Annan ne siskolleni joululahjaksi. Toivottavasti hän ymmärtää hyvän päälle. Unisukkina nämä varmaan menevät juuri hyvin, vaikka ovatkin epäkäytännöllisestu valkeat. Malli on mielestäni aivan ihana. Rakastan kaikkia niitä pienen pieniä palmikonkiertoja. Onneksi vaivauduin opettelemaan niiden tekemisen ilman apupuikkoa. Neulominen sujuu paljon nopeammin ilman sitä.

Aloitin yhden uuden työn myös. Aikani huiveja selailtuani Ravelryssä, totesin, että ratkaisu ongelmaan on ollut koko ajan nenäni alla. Mittumaari-huivihan on aivan ihana on aivan ihanteellinen ohje. Puikoiksi taisin valita liian isot, sillä en osaa mohairlankaa kiristää niin pahasti kuin monia muita lankoja. Mietin että yrittäisinkö varovasti purkaa ja aloittaa alusta pienemmällä puikolla, sillä muutema virhe ehti jo eksyä joukkoon. No sitä täytyy funtsia vielä vähän.

Olen tullut vähän siihen tulokseen, että puran jälleen kerran Clessidroista jääneestä Sisusta tekemäni sukan. Lanka ei yksinkertaisesti sovi Baudelaire-ohjeelle. Täytyy keksiä jotain muuta. Varmaan Ravelrysta löytyy vastaus tähänkin ongelmaan. Ja sitten pääsen taas purkamaan.

maanantai 19. marraskuuta 2007

Ravelry-hulluutta

Aloin eilen kummasti ymmärtämään Facebookiin koukkun jääneitä. Nyt melkein kokonaisen päivän Ravelryssä viettäneenä voin nyt kuvitella, että sellaiseenkin hömppään kuin Facebook voi jäädä koukkuun. Pitää itse muistaakin pysyä erossa mokomasta, ettei käy huonosti. Ravelry on mahtava. Se taitaa syödä kovasti aikaa, mutta on kyllä sen arvoinen. Kamerattomuus harmittaa nyt vielä enemmän kuin aiemmin, mutta siihen on tulossa korjaus. Saan kotoa digikameran, sillä porukat tilasivat uuden paremman digikameran. Sitten saan omalta osaltani täyttää Flickriä neulekuvilla mielin määrin. Ravelryyn pistin muuteman sellaisenkin neuleen joista en ole täällä kuvia näyttänytkään, sillä löysin Lacieni kätköistä muuteman kuvan parin vuoden takaisista neuleista. Ravelryssä olen siis Judiuni.

Pashmina-huivin pingottamisesta oli onneksi iloa. Se lämmitti tänään kummasti paremmin, kun olin onnistunut elvyttämään sen kuohkeutta. Nyt tekee entistä enemmän mieli päästä aloittamaan huivi Rose Mohairista, jota hamstrasin aiemmin syksyllä. Sukat ovat edistyneet kovin hitaasti, sillä opinnot ovat vieneet paljon aikaani. Candy Candy on onneksi edistynyt luennoilla mukavasti. Sen saan varmaan ennen syyslukukauden loppua valmiiksi. Näytin äidilleni Cablenet-sukkien ohjetta ja hän sanoi, etten ikinä saa tuollaisia valmiiksi. No olipa kannustava kommentti. Onneksi saan tuollaisista kommenteista vain lisäpuhtia ja näytän hänelle, että kylläpäs saan.

sunnuntai 18. marraskuuta 2007

Sunnuntaipäivän piristys


Aluksi kuva Calorimetrystä. Lainasin kameraa kaveriltani ja otin jonkinlaisen kuvan. Anteeksi ruma naamani suttaus.

Sain vihdoin ja viimein kauanodotetun kutusn Ravelryyn. Se paljastui melkoiseksi aikasyöpöksi ja suurin osa päivästä meni siellä hilluessa. Nyt on puikot ja langat laitettu ojennukseen. En tiennytkään, että minulla on kahdet kakkosen 80 sentin pyöröt. Käyttäjänimeni on siellä Judiuni.

Olen aivan rakastunut uusiin kirjoihini. En edes tiedä mistä aloittaisin, kun ihania ohjeita on niin paljon. Kunhan saisin edes entiset tehtyä. Favourite sock on suosikkini. Austrian socks miellyttää eniten silmää tällä hetkellä. Folk socksin Chalet socks on ohjeista ihanin ja se olikin pääsyy sille, että tilasin kyseisen kirjan.

Paljon käytössä ollut Pashmina-huivina on alkanut näyttää nuhjuiselta joten päätin kokeilla sen pingottamsita uudelleen. Pistelin sen mattoon kiinni ja kortutin kevyesti. Katsotaan mitä tästä seuraa. Vain hyvin harvoin pingoitan mitään neuleita, mutta päätin kokeilla, josko se elvyttäisi hyvin jo pari talvea palvelleen Pashminani. Pahmina-huivi on kid mohairia ja ohje oli ilmaiseksi. Novitan sivuilla pari vuotta sitten syksyllä. Harmi, etten omista kameraa. Tummanliila huivi on aika veikeän näköinen valkoisella matolla.

perjantai 16. marraskuuta 2007

Kirjatilaus saapui vihdoinkin

Kävin jo toistamiseen kitisemässä, että luvattu toimitusaika on mennyt jo monta päivää sitten. Kirjat olivatkin jo saapuneet, vaikkei siitä mitään ilmoitusta ollut tullutkaan. Interweave Knitsin Favourite socks on aivan ihana kirja, kuten arvelinkin. 25 ohjeesta vain neljä vaikuttivat siltä, että eivät tule koskaan päätymään minun puikoilleni. En pidä yhtään kirjoneuleista, joten ne eivät tietenkään inspiroi yhtään. Nancy Bushin Folk Socksiin en ole vielä ehtinyt tutustua niin paljoa, että osaisin mitään sanoa, mutta se vaikuttaa kyllä hyvin lupaavalta.

Eilen kävin hakemassa kirjastosta hakemassa yhtä kirjaa seminaarityötä varten ja kävelin neulekirjojen ohi. Piti melkein hieroa silmiään, että uskoi näkemäänsä. Nancy Bushin Knitting Vintage Socks oli hyllyssä. Olen epätoivoisesti metsästänyt Nancy Bushin kirjoja kirjastosta jo lähes puoli vuotta onnistumatta. Köyhänä opiskelijana en viitsi varata kirjoja ja toisaalta nautin kirjanmetsästyksestä. Onneksi en ollut sitä tilannut, sillä olisi mennyt kiva päivän pelastus hukkaan.  

Näin lukukauden loppua kohti paineet lisääntyvät ikävästi. Meillä on kaikki tentit kahden viikon sisään. Parina päivänä on jopa kaksi tenttiä. Lisäksi pitää tehdä seminaareja ja niitä varten lukea kirjallisuutta. Tällä viikolla on jäänyt blogaaminen ja neulominen aivan totaalisesti, kun aika menee opiskeluun. Päivät yliopistolla venyvät herkästi yhdeksäntuntisiksi ja iltaisin pitää lukea kirjallisuutta. Neulomuksen edistyvät tuskallisen hitaasti. Lisäksi kärsin kirjoittamisinspiraatiosta. Se liittyy ilmeisesti jotenkin luomisen tuskaan, sillä se iskee yleensä juuri silloin, kun ei mitenkään olisi aikaa hömpälle. Päässä pyörii tieteellisen tiedon sijaan fantasiamaailma, joka pyrkii kovasti paperille. Viimeksi inspiraatio iski pahasti juuri ylioppilaskirjoitusten aikaan. Silloin, kun minulla olisi aikaa kirjoittaa, inspiraatio katoaa kuin neula lankakoriin.

Lainasin ystävältäni kameraa ja voin nyt ilokseni näyttää kuvan Candy Candyksi nimeämästäni kaulaliinasta. Pituutta on yli puolitoista metriä ja leveyttä 18 senttiä. Hapsut ovat vajaat kymmen senttiset. Toisesta lankakerästä on vielä noin puolet jäljellä. Haluaisin tämän jo pois puikoilta ja käyttöön. Väri on niin herkullinen. Isompi kuva on nähtävissä täällä. 


Kiitos Hannikselle, joka jätti vinkin kommentteihin siitä, että Baudelaire-sukkiin on käännetty ohje suomeksi. Äitini on kärttänyt minua suomentamaan ohjeen hänelle, mutta minun aikani ei valitettavasti riitä sellaiseen. Minulta englanninkieli sujuu onneksi niin hyvin, että ohjeen englanninkielisyys ei haittaa mitään.

sunnuntai 11. marraskuuta 2007

Kirppisshoppailua

Sorruin jokaviikkoisella kirppiskierroksellani kahteen kerään luonnonvalkeaa Sandnesin Lanettia. Väri on ihanan kermainen .Vyötteistä päätellen langat on ostettu aikaa sitten, mutta ne olivat käyttämättömiä, joten annoin itseni sortua niihin. Tarkoitukseni oli ostaa jotain kivaa sinistä Lanettia Cablenet-sukkiin. En ole varma tulevatko kuviot kovin kauniisti esiin tässäkään langassa, mutta toivon, että näistä tulee nätit. Aion antaa ne siskolleni joululahjaksi.

Mohairi-huiviohjeen löytymisen suhteen olen jo epätoivoinen. Miten vaikeaa voi olla löytää kiva ohje huiviin. Hyvin vaikeaa. Tosin ei mulla ole ollut aikaakaan kauheasti. Toivottavasti ohje tulee jostain vastaan.

Epäilen Baudelaire-sukkien ufoutuvan. Voi kun ei olisi opiskelukiireitä niin ehtisin kivasti neulomaan. Baudelaireissa ei ole muuta vikaa kuin se etten ole jaksanut katsoa miten niiden ohjeessa on kantapää toteutettu.

perjantai 9. marraskuuta 2007

Ärsytys

Knittyyn oli tullut lisää ohjeita. Kolmesta ohjeesta yksi oli aivan ihana huivi, Juno Regina. Harmi vain, että tuollaista lankaa ei tietenkään näiltä leveyksiltä löydy. 1143 metriä reilun sadan gramman kerässä kuulostaa uskomattomalta. Mahtaa olla todella ohutta lankaa. Ja puolet vielä silkkiä. Ei mahdu opiskelijabudjettiin millään, mutta minkäs teet.

Baudelairet tyssähtivät kantapäähän, sillä en ole jaksanut katsoa miten se kuuluisi tehdä. Kuviot ovat kyllä aivan ihanat näissä sukissa. Pitäisi vaan tuo kantapää jaksaa tehdä, niin pääsisin tekemään myös palmikoita. Rakastan palmikoita.

Olen ilmeisesti kovin kärsimätön ihminen, sillä kirjatilauksesta tulee maanantaina jo kaksi viikkoa ja alan jo hermostumaan. Haluan sukkakirjani nyt heti tällä punaisella minuutilla. Samoin ihmettelen miten kauan Ravelry-tunnusten saaminen voi oikein kestää? Vai saankohan niitä ollenkaan. Ärsyttää...

torstai 8. marraskuuta 2007

Syvä järkytys

Olen erittäin järkyttynyt eilisistä Jokelan tapahtumista. Eihän tällaista tapahdu Suomessa, eihän? Tapaus vetää aika sanattomaksi. Osanottoni omaisille, ystäville ja läheisille.

Päädyin tekemään Baudelaire-sukat ja olen niitä vähät tv:n katsomiseni kilkuttanut kiireesti. Valitettavasti opiskelukiireet syövät neulonta-aikaani. Pidän sukkien kuviosta kovasti, sillä se jää mieleen olematta kuitenkaan tylsän yksinkertainen. Ainoa kompastuskivi on ssk. En millään ole oppinut ohjeista huolimatta tekemään sitä. Keksin tavan saada samannäköisen kavennuksen kuin vastakkaisella puolella, mutta ssk:ta en osaa tehdä. Jonkun pitäisi vääntää se rautalangasta minulle. Koskaan ennen minulla ei ole ollut vaikeuksia oppia neulontatekniikoita. Hämmentävää.

Candy Candy edistyy hitaasti, mutta varmasti. 300 grammaa nallelankaa vie paljon tilaa kassissa, joten seuraavaksi luentoneuleeksi pitää keksiä jotain pienempää. Toisaalta olen ihastunut lopputulokseen. Tästä tulee lempikaulaliinani.

Mohair-huiville sopivan ohjeen etsintä jatkuisi, jos olisi aikaa. Miten on näin vaikeaa löytää sopiva ohje? Fifiä en halua enää tehdä. Ties vaikka sairastuisin (taas(?)) Fifipsykoosiin (Delirium Fifiens), jonka Maisteri Elämänlanka tässä taannoin lanseerasi. Tai ainakin minulle se oli uusi sana.

tiistai 6. marraskuuta 2007

Kiireitä kiireitä

Silmukkaakaan en ehdi neulomaan tänään vapaa-ajallani. Seminaarit ja tentit lähestyvät uhkaavasti ja niihin on valitettavasti pakko uhrata arvokasta neulomisaikaa, mikäli aion valmistua vielä joskus. Onneksi luentoneulominen on keksitty. Candy Candy -kaulaliina on edistynyt hitaasti, mutta varmasti. Haluaisin jo saada sen puikoilta, sillä koen sen kuvion jo kohtuuttoman tylsäksi. Kaunis ja ihana siitä tulee kyllä.

Miten siinä aina käy niin, että juuri sille langalle, jota ihmisellä on, sopivaa ohjetta ei tietenkään voi löytyä. Rasittavaa, kun haluaisin aloittaa mohair-huivin, mutta mitään Rose Mohairille sopivaa kivaa ohjetta ei ole löytynyt. Pitsikuvioita en ole koskaan suunnitellut enkä varmaan osaakaan. Kaikkia ihania ohjeita on kyllä, mutta ne ovat muunlaisille langoille.

Nyt takaisin akvaattisen ja terrestristen ravintoverkkojen vuorovaikutusten pariin...

maanantai 5. marraskuuta 2007

Neuleenpurkupäivä

Eilen oli oikea neuleenpurkupäivä. Aiemmin mainitsemieni lisäksi äkkäsin vielä illalla kaapistani Palma-langasta tekemäni kaulaliinan, jota en ole käyttänyt. Purkuinnostuksen huumassa purin senkin. Sitten purin aloittamani palmikkoliivinkin. Harvemmin sattuu tällaista purkuintoa. Yleensä purettavat jäävät lojumaan ja odottamaan pitkiksi ajoiksi, mikä voi olla ihan hyväkin juttu. Purkaessa pölyn määrä huoneessa tuntuu kasvavan eksonentiaalisesti lankametrien suhteen. Lauantainen imurointi meni aivan hukkaan, kun sunnuntaina pöllytin lankavarastoistani pölyä koko kuukauden edestä.

Tein Candy Candy -kaulaliinaani hapsut, sillä edellinen kerä loppui ja halusin varmistaa, että lanka riittää hapsuihin joten illalla telvisiota katsellessa saksin lankaa hapsuiksi. Tuntui pahalta katkoa lankaa sillä tavalla. En ole koskaan ennen tehnyt hapsuja. Tuntui jotenkin kummalliselta pätkiä hyvää lankaa sillä tavalla.

sunnuntai 4. marraskuuta 2007

Purkulankoja

Sain aikaiseksi purkaa puolitoista epäonnistunutta Wavya. Molemmat saattavat olla seiskaveikkaa tai vastaavaa. En ole ihan varma. Purettuja lankoja on minusta jotenkin vaikea tunnistaa. Langan pitäisi ehkä olla vähän paksumpaa tähän malliin, jotta lopputulos olisi käyttökelpoinen.

Töölönlahtisukista ei ole tulossa ihan sellaisia kuin ajattalin ja Clessidrat eivät pysy yhtään ylhäällä. Pitääköhän taas purkaa. Olen kyllä sillä tuulella, että voisin purkailla enemmänkin epäonnistuneita tekeleitä, mutta jaksanko enää neuloa tätä lankaa uudestaan. 

Purkulangoista tuli mieleeni villapaita, jonka tein yläasteella. Se oli ihanaa lankaa. Jos oikein muistan niin langan nimi on Fendi. Se oli paksua vaaleanpunaista mohairia. Malli tosin epäonnistui pahasti. Paidasta tuli liian lyhyt ja leveä. Lisäksi kaulus kiristi ikävästi. Kotona se sitten hampaita kiristellen purettiin. Neuloin siitä toisella ohjeella paitaa, mutta lanka loppui kesken. Sitten purettiin taas ja kiristeltiin hampaita. Lanka taisi jo vähän kärsiä moisesta. Pari vuotta sitten äiti neuloi onnistuneen paidan. Harmi, ettei minulla ole sitä mukana. Pitänee joululomalla kaivaa se esille.

Käyn joka sunnuntai kirpputoreilla, kun ne ovat sopivan lähellä. Tänään oli vakiokirppikselleni tullut lappu, että lopettavat joulukuussa. Ilmeisesti koko rakennus puretaan. Harmittaa, sillä olen käynyt kyseisellä kirppiksellä siitä asti, kun muutin tänne asumaan yli kolme vuotta sitten. Lankaa en ole muistaakseni ostanut kertaakaan. Tänään mukaan tarttui kukkaruukku 50 sentillä. Lankoja olisi ollut, mutta värit olivat kertakaikkisen kamalia. Turkoosi ja beige eivät miellytä yhtään.

Olen kovin kärsimätön kirjatilaukseni suhteen. Tilasin kaksi sukkakirjaa viikko sitten ja haluaisin jo saada ne hyppysiini. Toivottavasti tulee alkuviikosta viestiä, että kirjat voi hakea.

lauantai 3. marraskuuta 2007

Puikko-ongelmia ja ongelmalankoja

Päätin Tehdä puikoilla ja valmiit -listaukset blogiini ja päivittää niitä tarpeen mukaan. Pysyy itsekin paremmin jyvällä mitä kaikkea onkaan kesken, kun on ne listannut johonkin. Blogilista valittaa jostain haamupäivityksistä, kun blogaan niin ahkerasti. *naurua*

To Do-listaltani uupui yksi projekti kokonaan. Olin heti uusimman (kymmenennen) Ullan ilmestyttyä päättänyt tehdä ihanat Väinöiksi nimetyt palmikkosäärystimet. Väinö-säärystimet kokivat valitettavasti UFOutumisen jo neljännen rivin jälkeen. En löydä kolmosen sukkapuikkojani mistään. Minun tuurillani ne ovat kotikotona yli 600 kilometrin päässä. En viitsi ostaa uusia sillä puikkoja tässä perheessä kyllä riittää. Pyöröpuikkoni olen kokenut liian jäykiksi magic looppiin. Nelosen puikot olivat ihan liian suuret kanervanväriselle seiskaveikalle, jonka ostin Prisman alesta aiemmin syksyllä. Eli se siitä sitten. Ellen sitten teen niitä kuitenkin Jussilangasta, jota olisi virattomana lankalaatikossa. 

Mennessäni katsomaan Väinöjen ohjetta hoksasin Töölönlahtisukat. Siinähän on se etsimäni pitsisukkaohje. Luulin kolunneeni Ullan jo läpi moneen kertaan etsiessäni sopivaa ohjetta. Kävin turhaan kauheita määriä sukkaohjeita läpi, vaikka uusimmassa Ullassa oli hyvä ohje. Harmittaa. Aloittelin niitä sukkia Clessidroista yli jääneistä keristä aniliininpunaista Sandnesin Sisua, kun ne Väinöt karahtiat karille. Ohjeessa ihmettelen vain yhtä asiaa. Miksi ihmeessä pitää neuloa neljää silmukkaa yhteen? Se on aikamoista ähertämistä ainakin minun tiukalla käsialallani. Muuten tykkään ohjeesta.

Lopuksi voisin valittaa ongelmalangoista. Minulla on lankalaatikossani muutemia inhottavia hairahduksia, joille en keksi mitään käyttöä. En tajua miksi sorruin ostamaan viime keväänä aniliininväristä Malibua. Edes väri ei ole lempisävyäni. Lanka on sitäkin kauheampaa. Se menee heti paikalla solmuun jos irrallaan on yli viisi senttimetriä pitkä pätkä. joku kesäinen reikähuivi olisi ehkä paikallaan mutta langan inspiroivuus on kyllä pyöreä nolla. Lankaa on nejäsataa gramma jostain alekorista pelastettuna. Olisin edes sitä Havaijia voinut ostaa. Se olisi sentään melkein inhimmillinen lanka johonkin kesähuiviin. 

Toinen kauhistus on Tahiti. En pidä akryylilangoista yhtään, mutta jostain alekorista tuli "pelastettua" kolmesataa grammaa tätä kammotusta. Kaikki kerät eivät ole samaa erää ja sen kyllä huomaa. Mitään toppia tai vastaavaa ei näistä voi tehdä, sillä väriero on kyllä silmällä huomattava.

Lisäksi on erinnäisiä keriä Jussi-lankaa, joka on kyllä aika kammottavaa. Alunperin oli joku suunnitelma näille, mutta se on unohtunut matkan varrella. Ostosta on vuosia aikaa. Ei pitäisi sortua siihen ainaiseen pitää ostaa, kun halvalla saa.

perjantai 2. marraskuuta 2007

Taas viikonloppu

Mitenköhän sitä taas viihdyttäisi itseään koko pitkän viikonlopun? Viikolla kaipaan aina viikonloppua ja vapaa-aikaa, mutta viikonloppuna kaipaan arkikäiväin kiireitä. Nyt ei ole edes kaupat auki lauantaina. Käväisin luentojen jälkeen keskustassa hiippailemassa. Olin vähällä ostaa wokkipannun, mutta jätin kannettomuuden takia sen vielä kauppaan. Pitänee vielä kierrellä sen pannun perässä.
Anttilassa harmittelin Rose Mohairin huonoa värikarttaa. Voisin äidille tehdä huivin joululahjaksi, mutten oikein keksi mikä olisi hänelle sopiva väri. En haluaisi loukata häntä huonolla värivalinnalla. Ehkä judun uskaltautumaan ihan lankakauppaan ostamaan ihan Kitten Mohairia. Ostoslista onkin jo venynyt aika pitkäksi. Haluaisin kovasti kokeilla alpakkalankaa, mutta mitä ihmettä Teeteen Alpakasta voisi tehdä.
Clessidrat tulivat eilen alkuillasta valmiiksi ja tein välipalaksi lohtulangaksi ostamastani luumunvärisestä Ainosta Calorimetryn. Se valmistuikin ennätysajassa. Aloitin kahdeksan maissa mallitilkulla ja päättelin juuri ennen yhtätoista viimeisen silmukan. Aamulla päättelin langat ja kiinnitin äidiltäni saaman hevosnapin siihen. Pistinkin luennoille lähtiessäni Calorimetryn päähäni.
Kun laitoin Aino-kerän loput jämälanka koriin ja hoksasin korissa olevan samaa lankaa jostain piposta jäänyt kerän loppu. Vertasin värejä ja totesin, että ne ovat hyvin samanlaiset, joten nyt olisi melkein koko kerällinen luumunväristä Ainoa. Mitähän sitten keksisin tehdä. En haluaisi tehdä toista Calorimetryä tai pipoa. 
Pitäisi keksiä mitä nyt tekisi seuraavaksi tv-neuleena.  Candy Candyksi nimeämäni kaulaliina pinkistä Nalle Colorista on liian tylsä tv-neuleeksi, mutta ihanteellinen luentoneule. Olen jo yhden 150 gramman kerän käyttänyt siihen, joten nyt kannattaisi varmaan leikata hapsulangat, mutta ei yhtään huvita. Pitänee varmaan etsiä Rose Mohairiin sopiva ohje ja alkaa tuhota sitä repsahdusta. 300 grammaa vaaleanpunaista hyppäsi mitään kyselemättä koriin aiemmin syksyllä Anttilasta. Lukeekohan tätä blogia kukaan, kun ei ole mitään kommentteja. 

torstai 1. marraskuuta 2007

Huono päivä

Piti ihan lohtulankaa ja kukkakin ostaa, kun on ollut niin huono päivä. Päätä särki ja silmät väsyivät jo aamupäivällä. Iltapäivällä olo oli tukevasta ateriasta huolimatta höttöinen ja huimasi lievästi. Luentojen jälkeen oli pakko mennä ruokaostoksille. Olisin mielelläni ostanut perhosorkidean, jotka olivat tarjouksessa, mutta sille ei olisi ollut joululomaksi kuitenkaan hoitajaa, joten päädyin saint pauliaan, joita minulla onkin jo ikkunalauta puolillaan. Joukossa oli kiva sinireunainen valkeakukkainen yksilö, joka oli kuin negatiivi keväällä ostamastani valkoreunaisesta sinisestä. 

Lohtulangaksi valitsin luumunvärisen Novitan Ainon, jota oli tarjouksessa alle kolme euroa kerä. Olen etsiskellyt sopivaa lankaa Calorimetryyn, sillä edellinen oli liian ohuesta langasta ja menee purkuun.  Aino varmaan sopii tähän aika hyvin. En yleensä ole paksujen lankojen ystävä eikä Aino ole löyhäkierteisenä koskaan ollut mieleeni, mutta Calorimetryyn se varmaan sopii. Täytynee hiukan funtsia silmukkamäärää. Mallitilkku olisi varmaan ihan paikallaan, mutta aika harvoin saan aikaiseksi neuloa mallitilkkuja.

Toisen Clessidran kärkikavennus piti purkaa, kun Heroesia katsellessa unohtui siirtää silmukoita puikolta toiselle niin, että kavennukset tulevat oikeaan kohtaan. Clessidrat valimistunevat tänään ja sitten puikoille hyppää varmaan Calorimetry. Sopivaa kärjestä aloitettavaa pitsisukkaohjetta, jota voisin Sisun loppuun käyttää en ole vielä löytänyt tai valinnut. Etsinnät jatkuvat edelleen. Toisaalta voisin kokeilla uudelleen Baudelaire-ohjetta Knittystä isommalla puikkokoolla, jos kuvio tulisi kauniimmin esille. Toisaalta muutkin Cookie A:n sukkaojeista ovat ihania, mutta riittääköhän hiukan vajaa 2 kerää Sisua niihin. Ompa vaikeaa.

To Do -listallani on pitsihuivi Rose Mohairista, johon sorruin alkusyksystä, kun sitä tuli kauppoihin ensikerran. Ohjeita on enemmän kuin tarpeeksi, mikä on tehnyt valinnan kovin vaikeaksi. En halua valita kauhean monimutkaista mallia, jota en jaksa tehdä loppuun. UFOja on ihan tarpeeksi muutenkin. Mutta liian yksinkertainen mallikaan ei innosta tekemään.

Tahdon ehdottomasti tehdä vielä toiset baijerilaissukat, kunhan löydän kivan langan niihin. Harmittaa, kun juuri sopivat langat, joita olisi tarjolla, ovat pätkävärjättyjä. Kuviot hukkuvat langan kirjavuuteen enkä muutenkaan ole kirjavien lankojen ystävä. Kirjavien lankojen värjääminen tummiksi ei sekään ole kovin järkevää. Harmittaa kun en voi tilailla haluamiani lankoja netistä. Tai periaatteessa voisin, mutta en halua. Lankoja on niin mukava hypistellä ennen ostopäätöksen tekoa. Nettishoppailussa menettää niin paljon IRL-shoppailun hauskuudesta ja tilalle tulee murhetta postin luotettavuudesta ynnä muusta, niin en tilaa mielelläni netistä mitään. 

Tarvitsen uudet lapaset, jotka ovat sen verran isot, että mahtuvat kämmekkäiden päälle. Ajattelin tehdä kaapissa olevasta seitsemästä veljeksestä palmikkolapaset, mutten ole jaksanut suunnitella sopivaa kuviota niihin vielä. Tekisi mieli tilata Vogue Knitting Stitchionary 2: Cables -kirja jo nyt, mutta olen päättänyt tilata Stitcionaryt 1&2 vasta pukinkonttiin, joten yritän malttaa mieleni. Mistäköhän kävelisi vastaan sopiva palmikkokuvio lapasiin? *huoh*

Cablenet-sukat Sandnesin Lanettesta siskolle pukinkonttiin. joku kiva sininen väri varmaan sopisi pikkusiskolle. Pitäisi vain saada aikaiseksi ostaa lanka, sillä lankakauppaan meneminen on vaarallista.  Pelkään sortuvani johonkin aivan ihanaan alpakkalankaan tai vastaavaa ja opiskelijabudjettini menee sekaisin. Onneksi budjetissani on varaa pikkuisen sortuakin, mutta shoppailukrapula on pahinta, mitä tiedän. 

Olen ajatellut tehdä pikkuveljelle unisukat jostain ohuesta langasta pukinkonttiin. Reumalanka olisi varmaan ihanteellisin tähän, mutta se on hieman arvokasta. Tosin, jos se on kovin riittoisaa niin eihän se sitten ehkä ole. Paljonkohan reumalankaa menisi pariin isohkoja miesten sukkia? Joulutunnelmissa varmaan kuitenkin intoudun ostamaan sitä, sillä mikäpä olisi tärkeämpää kuin läheisten nivelien hyvinvointi. On kamalaa, että jo nippa nappa täysi-ikäisellä nivelet kolottavat.

Olen harmitellut jo jonkin aikaa sitä, ettei minulla ole mitään järkevää matkapussia neuleille. On ikävää tunkea muovipussiin luentoneuleprojekteja. Minulla ei ole ompelukonetta eikä kankaitakaan eikä kyllä tilakaan niille. Toivottavasti äiti tekee pari pussukkaa minulle joululahjaksi. Siinä oli ehkä tällä hetkellä päälimmäisinä mielessä olevat projektit. Ensikertaan rakkaat lukijani.