maanantai 31. joulukuuta 2007

Onnellista Uutta vuotta 2008!

Hyvää uuden vuoden odotusta ja uutta vuotta kaikille lukijoille!

Tikutan epätoivoisesti bambusukkia. Jouduin purkamaan paljon liian pitkän kantalapun takia. Harmittaa vietävästi, sillä inspiraatio Stepin neulomiseen on lopussa. Tahdon jotain aivan muuta puikoilleni. Ihastuin suunnattomasti Kultalankaa blogin kiehkuralapasiin Ravelryssa. Vihaan kirjoneuleita, mutta kyseisissä lapasissa on sitä jotain. Joten tein uuden vuoden lupauksen. Vuonna 2008 aion opetella kirjoneuleen teon. Ja lisäksi pitää painoni kurissa. Mutta nyt ensivuoteen...

sunnuntai 30. joulukuuta 2007

Bambusukka ja neulepussukat



Bambusukka on edistynyt, mutten oikein ole tyytyväinen siihen. Äiti kyllä kehuu. Hän sanoi, että sukat pitäisi naulata seinään. Bambusukat ovat bambut kahdestakin syystä. Ne ovat ensimmäiset bambupuikoillani neulomat ja kuvion nimi on Big Bamboo. Bambulankaa se ei nyt valitettavasti ole. Haluan vain ne pois puikoilta ja kämmekkäitä tai naisten sukkia tilalle.



Äiti teki vihdoin lupaamansa jouluksi neuleprojektipussit. Kaapistä kaivetut ulkoilukankaiden palaset ja vanhoista takeista ryöstetyt nauhat ja sulkusysteemit. (Ei nyt tule mieleen mikä niiden hupunkiristysjuttujen nimi on.) Kuva ei kerro totuutta koosta. Sininen on suurempi kuin punainen, joskin punainen on hiukan korkeampi. Eipä enää tarvitse kalastella puikkoja kassinpohjalta.

lauantai 29. joulukuuta 2007

Välipäivitys



Eilen illalla sain käsiini vihdoinkin Stitcionary ykköseni. Tilasin sen kolmas päivä joulukuuta. Siitä tuntuu olevan ikuisuus. Sain kuin sainkin siskoni noutamaan sen ja kuskaamaan ihan sohvalle asti. Se on hieno. Aikani meni oikeastaan sen selailemiseen.

Kävin alemyynneissä lukioaikaisten kavereideni kanssa. Emme ole nähneet aikoihin joten istuimme kahvilassa ja kiersimme alemyyntejä. Kävin ostamassa äidilleni lisää nuppineuloja ja samalla reissulla hairahduin ensimmäisiin bambuisiin sukkapuikkoihini. Jouduin pulittamaan lähes seitsemän ja puoli euroa. Tuli pienehkö shoppailukrapula.

Sukkien teko kaatui eilen iltamyöhällä ensimmäiseen sovitukseen. Kuvio oli liian löysä, eikä ohje kelvannutkaan äidilleni. Piti etsiä jotain muuta tai soveltaa omasta päästään. Kokeilen Big Bamboo -kuviota uudesta kirjastani ja sovellan sukan omasta päästäni.

Äiti muisti käyneensä Korialla itsenäisyyspäivän tienoilla ja ostaneensa huivilangat minulle. Neljä kerää ihanan haaleaa vaaleanpunaista Kid Mohairia. Harmi vain että sukka-deadline tulee kohta vastaan. Tekisi jo mieli tehdä huiveja.  

perjantai 28. joulukuuta 2007

Myöhäiset lahjasukat



Välipäivät menevät neuloessa myöhässä olevia joululahjasukkia. Yllä on Gentleman's Fancy Socks Knitting Vintage Socks -kirjasta, jonka lainasin kirjastosta. Sukat almistuivat eilen eli tapaninpäivän jälkeen.  Veljeni ei ollut koin yhteistyöhaluinen kuvanoton suhteen. Hänellä oli kiire jatkaa siskon koneen uudelleenasennusta. Joten kuva on mitä on. Pidin kuviosta, mutta en jaksaisi tehdä samalla kuviolla toisia sukkia. Joten teen isälle Joe's office socks -sukat. Tähtään loppiaiseen.

Stitchionary ykköseni on saapunut vihdoin kirjakauppaan. Juoksutan siskoni hakemaan sen, jotta pääsen ihastelemaan upeaa opusta. Stitchionary kakkonen on aivan mahtava. Kädet syyhyävät tekemään kaikenlaisia palmikoita, mutta joululahjat olisi syytä saada valmiiksi.

Olen kaivellut pari vuotta sitten edesmenneen mummini jättämiä lankapussukoita. Joitain aarteita löytyi. Tästä Rondon Marimba-kerästä tuleevarmaan kämmekkäät. Lankakerä on ilmeisesti pian armeijaan menevän pikkuveljeni ikäinen.

maanantai 24. joulukuuta 2007

Hyvää joulua!

Hyvää joulua. Neulerintamalle ei ole ehtinyt oikein mitään tapahtua. Äidin 9 to 5 -sukat tulivat valmiiksi. Veljen Gentleman' s Fancy sukka on jo kantapäässä. Kyllä nämä loppiaiseksi valmistuvat. 

Haluaisin jo saada sukat valmiiksi, jotta voisin tätä viime vuotista joululahjaa neulomaan joksikin huiviksi. Pinguin on jotain ranskalaista mohairia, jonka siskoni osti jostain viime jouluksi. En muistanut koko lankaa ennenkuin se tuli joululahjapiiloa etsiessä vastaan.

Alafoss Lopi tuli matkasi luokseni tuliaisina Islannista. Joku pipo on hänen kohtalonsa varmaankin. Ja lopuksi vielä kamelinkarvalangat joihin sorruin lauantaina lankakaupassa.

lauantai 22. joulukuuta 2007

Toinen kuvapläjäys

Sain ystävältäni Islannintuliaiseksi Ístex Álafoss Lopi -lankaa. Ystäväni on muuteman kuukauden vaihdossa Islannissa. En halunnut laavakiveä tuliaiseksi vaan toivoin lankaa. Joku pipo siitä taitaa tulla. Väri on aika kiva punaoranssin sävy. Täytyy huomenna kuvata se, kun on valoisaa. Ennen lukioaikaisten kavereiden miittaamista käväisiän lankakaupassa. Sorruin ostamaan Novitan Camea kolme kerää. Se ei maksanut paljon ja kamelinkarva kuulosti mielenkiintoiselta. Ajattelin tehdä lapaset tai jotain sellaista, kunhan saisin joulusukat ensin tehtyä. Nyt niitä kuvatuksia sitten.




Valmis Potamous-sukka ja toisen alku. Lankaa tietenkin jää joku inha tuppu, mutta minkäs teet. Väri on alkanut nyppimään. Olen liikaa neulonut tätä lankaa liian kauan. Nämä sukat marinoituvat korin pohjalla sen verran, että saan joululahjaksi sovitut Step-sukat tehtyä.



 Isän ja veljen Step-sukat ovat alkutekijöissään. Ajattelin tehdä Gentleman's Fancy sockeja Knitting vintage socksista, jonka lainasin kirjastosta. Veljen sukka on edistynyt muutemia senttejä kuvan ottamisen jälkeen. Huoh. En taida ehtiä jouluaatoksi. Taidan tähdätä loppiaiseen.

perjantai 21. joulukuuta 2007

Kuvapäivitystä



Sain vihdoin ja viimein hyppysiini toisen jouluksi tilaamistani Stitchionaryista. Ykkösosa on jäänyt johonkin matkalle, mutta toivon sen saapuvan vielä tämän vuoden puolella. Olen hypistellyt kirjaa jo moneen kertaan ja ihastellut kaikkia kuvioita. Miten voikaan olla noin paljon erilaisia. Toinen ihastukseni on Austermannin Step. Se on erittäin mukava neuloa, mutta hiukan turhan ohut minun makuuni. Sukat edistyvät kovin huonosti.



Itseasiassa nämä äidilleni tekeillä olevat 9 to 5 socks ovat ainoat jotka olen päättänyt aatoksi saada valmiiksi. En millään ehdi tässä joulukössötyksessä tekemään kaikkia sukkia aatoksi, mutta perheeni kyllä ymmärtää, että sukat edistyvät hitaasti niin ohukaisesta langasta. Olen edelleen tästä Melba-väristä hiukan epävarma, mutta toivottavasti äitini ymmärtää väriä.



Neulekorjastoni on kovin pieni vielä, mutta kyllä se tästä. Toivottavasti talvenaikana saan tilattua pari sukkakirjaa lisää. Knitting on the road ja Sensational knitted socks himottaisi kovasti. Stitchionary ykkönen toivon mukaan tulee piakkoin kirjakauppaan.

Tässä on joulun kaunein lahja: Waving lace socks valkeasta Lanettista. Aivan taivaalliset unisukat siskolleni. Ne ovat niin kauniit että itkettää ihan. Toivottavasti siskoni osaa arvostaa ja pitää näitä vain unisukkina. Mitenköhän Lanett kestää sukkana?

torstai 20. joulukuuta 2007

Vihdoin päivitystä

Olen pahoillani, etten ole ehtinyt/päässyt päivittämään. Konnen uudelleen asennuksen yhteydessä hukkasin kaikki salasanat ja Blogger-tiliin käsiksi pääseminen paljastui hiukan hankalammaksi kuin kuvittelin. Toisaalta aikani on täällä kotonakotona on aikani mennyt aika tehokkaasti leipomiseen ja siivoamiseen. Iltaisin olen innostunut taas pelaamaan tietokonepelejä. Anno 1701:stä ja Sims 2:sta on tullut hakattua turhan paljon.

Neulerintamalla ei ole tapahtunut oikeastaan mitään. Sukat ovat kiireiden takia edistyneet kovin hitaasti. Myöskään kuvia en ole ehtinyt ottaa vielä, mutta huomenna otan itseän iniskasta kiinni ja otan kuvia iloksenne.

tiistai 11. joulukuuta 2007

Tuskainen viikko

Viimeinen rutistus syksynopinnoissa on meneillään. Olen päntännyt tentteihin minkä kerkiän ja samalla olen neulonut jouluksi lahjasukkia. Ilmeisesti neulominen yli kuusi tuntia päivässä ei ole terveellistä, sillä olen saanut hartiani aivan totaalisen jumiin. Kipu häiritsee yöuntakin. Neulomukset on ilmeisesti jätettävä hiukan sivuun, jottei tilanne mene enää pahemmaksi. :(

En ollut tyytyväinen Firestarter enkä myöskään Jaywalker-ohjeisiin joten etsin seuraavan vaihtoehdon. Nyt on puikoilla 9 to 5 socks ja tulos näyttää iha mukavalta. Kaipaan edelleen riemunkirjavuuden tilalle yksiväristä, hillittyä kauneutta, mutta minkäs teet, kun Steppiä ei tehdä yksivärisenä. Suuri vääryys on se.

Potamous-sukat ja Minttumaari-huivi ovat jäänet pöydälle pölyyntymään, kun olen vihdoin päässyt testaamaan Steppiä, jota olen nyt siis ensimmäisen kerran raaskinut ostaa. Kallista se on, mutta joulu on vain kerran vuodessa. Onneksi.

Ja tenttimateriaalit kutsuvat jälleen...

lauantai 8. joulukuuta 2007

Vain parin lankakerän tähden

Mitä ihminen on valmis tekemään parin lankakerän tähden. Kävelemään yli kuusi kilometriä tuulessa ja räntäsateessa? Empä olisi uskonut itsestäni moista, mutta sellainen oli tämän lauantaipäivän huvitus. Bussikorttia en enää viitsinyt ladata tässä kuussa sillä lähden pian kotiin ainakin kolmeksi viikoksi.

Ostin äidin ja isän joululahjasukkiin Austermannin Steppiä. Värit ovat 20 Indigo ja 10 Melba. Jälkimmäinen on aivan kauhean kirjava, mutta ei ollut parempaakaan väriä. Äiti kyllä osaa arvostaa itsetehtyjä sukkia vaikka ne olisivat miten rumat. Ensimmäiseksi aion kokeilla toimisiko Firestarter-ilmaisohjetta Yarnissimalta. Jos se ei toimi niin sitten kokeilen Jaywalkeria Magknitsistä. Ja sitten jotain muuta jos ohjeet eivät sovi tälle langalle. Molemmista sinisistä Step keristä tulee varmaan Gentleman's Fancy sockeja. Toivon mukaan. Toisen sinisen kerän ostin siis aiemmin.

Waving lace socks kermanvalkoisesta Lanettista tulivat valmiiksi kolmessa päivässä ja ne ovat niiiiiiin kauniit, että kamerattomuus ketuttaa suunnattomasti. Jouduin piilottamaan sukat lentolaukkuuni, jotten hipelöisi niitä pilalle.

Nyt ei muuta kuin tikuttamaan lisää sukkia jouluksi.

Edit: Firestarterit eivät oikein onnistuneet. Ohjeessa oli kaikenlaista outoa, joten purin sen ja aloitin Jaywalkerit. En oikein jaksanut keskittyä stressipäänsäryn vuoksi. Onneksi olen viikon päästä kotona lomailemassa, eikä tarvitse murehtia opinnoista.

torstai 6. joulukuuta 2007

Hyvää itsenäisyyspäivää

Itsenäisyyspäivää juhlistan pänttäämällä ja hernekeitolla. Ei ole köyhällä opiskelijalla hauskaa. Huoh. Onneksi viikon päästä on enää kaksi tenttiä jäljellä ja pääsin pian lähtemään kotiin leipomaan siskon kanssa.

Totesin, että Lanett ei sovi Cablenet-sukkien ohjeelle ja purin aloittamani sukan. Sitten kaivoin sukkakirjani esiin ja valitsin seuraavaksi yritykseksi Waving lace socks-ohjeen Favorite socks -kirjasta. Olin hiukan skeptinen ogjeen sopivuudesta, mutta paloin halusta päästä kokeilemaan ohjetta omasta kirjasta. Sukasta on tulossa aivan ihana. Melkein epäilen, etten raaski antaa niitä siskolleni joululahjaksi. Enää kärkikavennus puuttuu ensimmäisestä sukasta. Toivottavasti lanka riittää. Ohjeen mukaan tuli aika pitkä varsi, johon tein yhden ylimääräisen kuvion, sillä varsi oli aika kaponen muuten. Onikävä saada lahjaksi sukat, jotka eivät mahdu jalkaan, joten otin varman päälle, vaikka siskollani ei juurikaan suurempi jalka ole.

Potamous-sukka tuli jo valmiiksi ja seuraavaa olen jo aloittanut. Seuraavat projektit ovat varmaan Gentleman's Fancy Socks sinisestä Stepistä ja Potamous-kuvioiset kynsikkäät tai kämmekkäät Floricasta. Tosin pitäisi niihin tentteihin lukea...

maanantai 3. joulukuuta 2007

Väsyttää

Syysväsymys ja opiskelu on vienyt mehut aika totaalisesti mehut. Neulominen on jäänyt aika vähälle. Ostin joululahjaa varten kerän Austermannin Stepiä farkunsinisenä. Veljelle varmaan teen joululomalla sukat, kun hän on muuten aika vaikea lahjottava. Tuo väri numero 16 oli ainoa miellyttävä, sillä stepin värit tahtovat olla niin riemunkirjavia, että pahaa tekee. Toisaalta en himoitse kyseistä lankaa läheskään niin paljon nyt, kun jos se olisi yksiväristä.

Lainasin kirjastosta Hyvän olon neuleet -kirjan ja selailen sitä iltasaduksi. Mukavilta ohjeilta näyttävät, vaikkeivat olekaan sitä vaikeusastetta, johon olen tottunut. Tilasin Vogue Knittingin Stitchionaryt ykkösen ja kakkosen. Hiukan kirpaisee, mutta joskus täytyy hemmotella itseään. Lisäksi erehdyin menemään Akateemiseen kirjakauppaan ja ostin Sukkasillaan -kirjan äidilleni joululahjaksi. Onneksi siellä oli paketointipalvelu, sillä muuten olisin lukenut sen, enkä kehtaisi antaa sitä enää lahjaksi. Paketoituna se ei syyhytä niin pahasti.

torstai 29. marraskuuta 2007

Opiskelukiireitä

Hektisin aika vuodesta on koittanut. Seminaarit ja tentit tuntuvat kaatuvan niskaan. Seuraavaan kahteen viikkoon en tule ehtimään juurikaan blogaamaan tai edes neulomaan, mutta sitten koittaa onneksi jo loma.

Neulerintamalle kuuluu toki jotain kiireistä huolimatta. Aloitin juuri Potamous-sukat. Rakastuin kuvioon aivan mahdottomasti. Ohje on aivan ihana. Kuvio tulee hyvin esiin Sandnesin Sisussa, vaikka kuvittelin sen hukkuvan pörröisyyteen. Vielä kun ehtisi neulomaan niitä. Samalla sain idean, että teen nurkissa pörivästä floricasta tällä samalla kuviolla kynsikkäät. Sellaiset olen Ravelryssä nähnyt.

Luentoneulomisena olen tehnyt palmikkolapaset improvisaationa jussi-langasta, josta en pidä. Sitä olenkin päättänyt hävittää varastostani tekemällä seuraavaksi luentoneuleena Wavyn. Olen tehnyt parikin Wavya aiemmin, mutta joutunut toteamaan seiskaveikan turhan ohueksi sille ohjeelle. Jussi varmaan toimii paremmin tähän tarkoitukseen. Haluan päästä Jussi-keristä eroon, sillä se on aika ikävää lankaa. Enkä oikein välitä paksuista langoista muutenkaan. Esimerkiksi Mambo-lanka on kauhistus minulle.

Mutta nyt palaan jälleen tenttimateriaalien pariin...

sunnuntai 25. marraskuuta 2007

Purkamista ja kerimistä

Minttumaaria-huivin kanssa on pieniä ongelmia. Tosin, kun päätä särkee, on vaikea tehdä mitään. En ole montaa Minttumaarian kaltaista huivia ennen neulonut ja en osannut hahmottaa keskisilmukan merkitystä, joten joudun purkamaan huivin alun jo toistamiseen. Olen oppinut kakkoskaavion kuvion jo ulkoa, joten uskallan menä luennolle neulomaan tätä. Rose Mohair on yllättävän helposti purkaantuvaa lankaa. Se ei vahingoitu paljoakaan, eikä tee ikäviä solmuja, joita ei voi mitenkään korjata, vaan lanka on pakko katkaista. Kid Mohairia en ikimaailmassa lähtisi purkamaan, mutta tämä Rose Mohair käyttäyy ihan kivasti purettaessa. Juhtuneeko se sitten suuresta tekokuidun määrästä.

Kauhean viikon lopuksi oli pakko ennen ruokaostoksia kipaista Somikkiin ostamaan joku lohtulanka. Pääduin ostamaan ihanan punaliilanväristä ohutta Pirkkalankaa. Aion kokeilla miten se käyttäytyy sukkalankana, mutta jos se ei toimi, niin neulon siitä jonkin huivin, sillä huivina se taitaa olla parhaimmillaan. Vyyhdistä keriminen olikin oma taiteenlajinsa, mutta muuteman tunnin ja useamman animejakson jälkeen lanka on kerällä. Apuna käytin keittiötikkaitani.

Cablenet-sukissa on ongelmana kantapää. Olen jo kahdesti purkanut sen, sillä toisella tavalla tuli liian iso ja toisella liian pieni kantapää. Toista ohjeemukaista kantapäätä en voi tehdä, sillä neulon jostain syystä nurjat kerrokset aina löysemmin ja lopputulos on kammottava. Olen kuitenkin päätänyt saada ne tehtyä, joten ei muuta kuin uutta kantapäätä kehiin.

keskiviikko 21. marraskuuta 2007

Syysväsymys

Opiskelu tuntuu imevän minusta mehut aika totaalisesti. Ensiviikolla on ensimmäinen tentti enkä ole ehtinyt juurikaan lukemaan. Monta seminaaria on vielä tekemättä ja pitämättä. Aamuisin on vaikea nousta, vaikka olenkin aamuihminen ja iltaisin olen jo alkuillasta kuolemanväsynyt. Onneksi neulomukset ovat edistyneet.

Candy Candy on vaivihkaa edistynyt kummasti ja toinen lankakerä tekee jo kuolemaa. Näillä näkymin se valmistuu jo ennen kuun loppua. Pituutta sillä on jo kivasti, mutta aion neuloa langan kokonaan loppuun, sillä en voi sietää langoista jääviä nöttösiä, joilla ei tee mitään. Toisenkin pään hapsut olen onneksi muistanut leikata jo aiemmin. Kaulaliina alkaa olla jo hankalan kokoinen laukussa, joten se on kiva saada jo pois puikoilta.

Olen päässyt ensimmäisessä Cablenet-sukassa jo kantapään ohi ja teen parhaillaan kiilakavennuksia. Olen kovasti ihastunut sukkaan. Se on niin herttainen ja pehmeä. Annan ne siskolleni joululahjaksi. Toivottavasti hän ymmärtää hyvän päälle. Unisukkina nämä varmaan menevät juuri hyvin, vaikka ovatkin epäkäytännöllisestu valkeat. Malli on mielestäni aivan ihana. Rakastan kaikkia niitä pienen pieniä palmikonkiertoja. Onneksi vaivauduin opettelemaan niiden tekemisen ilman apupuikkoa. Neulominen sujuu paljon nopeammin ilman sitä.

Aloitin yhden uuden työn myös. Aikani huiveja selailtuani Ravelryssä, totesin, että ratkaisu ongelmaan on ollut koko ajan nenäni alla. Mittumaari-huivihan on aivan ihana on aivan ihanteellinen ohje. Puikoiksi taisin valita liian isot, sillä en osaa mohairlankaa kiristää niin pahasti kuin monia muita lankoja. Mietin että yrittäisinkö varovasti purkaa ja aloittaa alusta pienemmällä puikolla, sillä muutema virhe ehti jo eksyä joukkoon. No sitä täytyy funtsia vielä vähän.

Olen tullut vähän siihen tulokseen, että puran jälleen kerran Clessidroista jääneestä Sisusta tekemäni sukan. Lanka ei yksinkertaisesti sovi Baudelaire-ohjeelle. Täytyy keksiä jotain muuta. Varmaan Ravelrysta löytyy vastaus tähänkin ongelmaan. Ja sitten pääsen taas purkamaan.

maanantai 19. marraskuuta 2007

Ravelry-hulluutta

Aloin eilen kummasti ymmärtämään Facebookiin koukkun jääneitä. Nyt melkein kokonaisen päivän Ravelryssä viettäneenä voin nyt kuvitella, että sellaiseenkin hömppään kuin Facebook voi jäädä koukkuun. Pitää itse muistaakin pysyä erossa mokomasta, ettei käy huonosti. Ravelry on mahtava. Se taitaa syödä kovasti aikaa, mutta on kyllä sen arvoinen. Kamerattomuus harmittaa nyt vielä enemmän kuin aiemmin, mutta siihen on tulossa korjaus. Saan kotoa digikameran, sillä porukat tilasivat uuden paremman digikameran. Sitten saan omalta osaltani täyttää Flickriä neulekuvilla mielin määrin. Ravelryyn pistin muuteman sellaisenkin neuleen joista en ole täällä kuvia näyttänytkään, sillä löysin Lacieni kätköistä muuteman kuvan parin vuoden takaisista neuleista. Ravelryssä olen siis Judiuni.

Pashmina-huivin pingottamisesta oli onneksi iloa. Se lämmitti tänään kummasti paremmin, kun olin onnistunut elvyttämään sen kuohkeutta. Nyt tekee entistä enemmän mieli päästä aloittamaan huivi Rose Mohairista, jota hamstrasin aiemmin syksyllä. Sukat ovat edistyneet kovin hitaasti, sillä opinnot ovat vieneet paljon aikaani. Candy Candy on onneksi edistynyt luennoilla mukavasti. Sen saan varmaan ennen syyslukukauden loppua valmiiksi. Näytin äidilleni Cablenet-sukkien ohjetta ja hän sanoi, etten ikinä saa tuollaisia valmiiksi. No olipa kannustava kommentti. Onneksi saan tuollaisista kommenteista vain lisäpuhtia ja näytän hänelle, että kylläpäs saan.

sunnuntai 18. marraskuuta 2007

Sunnuntaipäivän piristys


Aluksi kuva Calorimetrystä. Lainasin kameraa kaveriltani ja otin jonkinlaisen kuvan. Anteeksi ruma naamani suttaus.

Sain vihdoin ja viimein kauanodotetun kutusn Ravelryyn. Se paljastui melkoiseksi aikasyöpöksi ja suurin osa päivästä meni siellä hilluessa. Nyt on puikot ja langat laitettu ojennukseen. En tiennytkään, että minulla on kahdet kakkosen 80 sentin pyöröt. Käyttäjänimeni on siellä Judiuni.

Olen aivan rakastunut uusiin kirjoihini. En edes tiedä mistä aloittaisin, kun ihania ohjeita on niin paljon. Kunhan saisin edes entiset tehtyä. Favourite sock on suosikkini. Austrian socks miellyttää eniten silmää tällä hetkellä. Folk socksin Chalet socks on ohjeista ihanin ja se olikin pääsyy sille, että tilasin kyseisen kirjan.

Paljon käytössä ollut Pashmina-huivina on alkanut näyttää nuhjuiselta joten päätin kokeilla sen pingottamsita uudelleen. Pistelin sen mattoon kiinni ja kortutin kevyesti. Katsotaan mitä tästä seuraa. Vain hyvin harvoin pingoitan mitään neuleita, mutta päätin kokeilla, josko se elvyttäisi hyvin jo pari talvea palvelleen Pashminani. Pahmina-huivi on kid mohairia ja ohje oli ilmaiseksi. Novitan sivuilla pari vuotta sitten syksyllä. Harmi, etten omista kameraa. Tummanliila huivi on aika veikeän näköinen valkoisella matolla.

perjantai 16. marraskuuta 2007

Kirjatilaus saapui vihdoinkin

Kävin jo toistamiseen kitisemässä, että luvattu toimitusaika on mennyt jo monta päivää sitten. Kirjat olivatkin jo saapuneet, vaikkei siitä mitään ilmoitusta ollut tullutkaan. Interweave Knitsin Favourite socks on aivan ihana kirja, kuten arvelinkin. 25 ohjeesta vain neljä vaikuttivat siltä, että eivät tule koskaan päätymään minun puikoilleni. En pidä yhtään kirjoneuleista, joten ne eivät tietenkään inspiroi yhtään. Nancy Bushin Folk Socksiin en ole vielä ehtinyt tutustua niin paljoa, että osaisin mitään sanoa, mutta se vaikuttaa kyllä hyvin lupaavalta.

Eilen kävin hakemassa kirjastosta hakemassa yhtä kirjaa seminaarityötä varten ja kävelin neulekirjojen ohi. Piti melkein hieroa silmiään, että uskoi näkemäänsä. Nancy Bushin Knitting Vintage Socks oli hyllyssä. Olen epätoivoisesti metsästänyt Nancy Bushin kirjoja kirjastosta jo lähes puoli vuotta onnistumatta. Köyhänä opiskelijana en viitsi varata kirjoja ja toisaalta nautin kirjanmetsästyksestä. Onneksi en ollut sitä tilannut, sillä olisi mennyt kiva päivän pelastus hukkaan.  

Näin lukukauden loppua kohti paineet lisääntyvät ikävästi. Meillä on kaikki tentit kahden viikon sisään. Parina päivänä on jopa kaksi tenttiä. Lisäksi pitää tehdä seminaareja ja niitä varten lukea kirjallisuutta. Tällä viikolla on jäänyt blogaaminen ja neulominen aivan totaalisesti, kun aika menee opiskeluun. Päivät yliopistolla venyvät herkästi yhdeksäntuntisiksi ja iltaisin pitää lukea kirjallisuutta. Neulomuksen edistyvät tuskallisen hitaasti. Lisäksi kärsin kirjoittamisinspiraatiosta. Se liittyy ilmeisesti jotenkin luomisen tuskaan, sillä se iskee yleensä juuri silloin, kun ei mitenkään olisi aikaa hömpälle. Päässä pyörii tieteellisen tiedon sijaan fantasiamaailma, joka pyrkii kovasti paperille. Viimeksi inspiraatio iski pahasti juuri ylioppilaskirjoitusten aikaan. Silloin, kun minulla olisi aikaa kirjoittaa, inspiraatio katoaa kuin neula lankakoriin.

Lainasin ystävältäni kameraa ja voin nyt ilokseni näyttää kuvan Candy Candyksi nimeämästäni kaulaliinasta. Pituutta on yli puolitoista metriä ja leveyttä 18 senttiä. Hapsut ovat vajaat kymmen senttiset. Toisesta lankakerästä on vielä noin puolet jäljellä. Haluaisin tämän jo pois puikoilta ja käyttöön. Väri on niin herkullinen. Isompi kuva on nähtävissä täällä. 


Kiitos Hannikselle, joka jätti vinkin kommentteihin siitä, että Baudelaire-sukkiin on käännetty ohje suomeksi. Äitini on kärttänyt minua suomentamaan ohjeen hänelle, mutta minun aikani ei valitettavasti riitä sellaiseen. Minulta englanninkieli sujuu onneksi niin hyvin, että ohjeen englanninkielisyys ei haittaa mitään.

sunnuntai 11. marraskuuta 2007

Kirppisshoppailua

Sorruin jokaviikkoisella kirppiskierroksellani kahteen kerään luonnonvalkeaa Sandnesin Lanettia. Väri on ihanan kermainen .Vyötteistä päätellen langat on ostettu aikaa sitten, mutta ne olivat käyttämättömiä, joten annoin itseni sortua niihin. Tarkoitukseni oli ostaa jotain kivaa sinistä Lanettia Cablenet-sukkiin. En ole varma tulevatko kuviot kovin kauniisti esiin tässäkään langassa, mutta toivon, että näistä tulee nätit. Aion antaa ne siskolleni joululahjaksi.

Mohairi-huiviohjeen löytymisen suhteen olen jo epätoivoinen. Miten vaikeaa voi olla löytää kiva ohje huiviin. Hyvin vaikeaa. Tosin ei mulla ole ollut aikaakaan kauheasti. Toivottavasti ohje tulee jostain vastaan.

Epäilen Baudelaire-sukkien ufoutuvan. Voi kun ei olisi opiskelukiireitä niin ehtisin kivasti neulomaan. Baudelaireissa ei ole muuta vikaa kuin se etten ole jaksanut katsoa miten niiden ohjeessa on kantapää toteutettu.

perjantai 9. marraskuuta 2007

Ärsytys

Knittyyn oli tullut lisää ohjeita. Kolmesta ohjeesta yksi oli aivan ihana huivi, Juno Regina. Harmi vain, että tuollaista lankaa ei tietenkään näiltä leveyksiltä löydy. 1143 metriä reilun sadan gramman kerässä kuulostaa uskomattomalta. Mahtaa olla todella ohutta lankaa. Ja puolet vielä silkkiä. Ei mahdu opiskelijabudjettiin millään, mutta minkäs teet.

Baudelairet tyssähtivät kantapäähän, sillä en ole jaksanut katsoa miten se kuuluisi tehdä. Kuviot ovat kyllä aivan ihanat näissä sukissa. Pitäisi vaan tuo kantapää jaksaa tehdä, niin pääsisin tekemään myös palmikoita. Rakastan palmikoita.

Olen ilmeisesti kovin kärsimätön ihminen, sillä kirjatilauksesta tulee maanantaina jo kaksi viikkoa ja alan jo hermostumaan. Haluan sukkakirjani nyt heti tällä punaisella minuutilla. Samoin ihmettelen miten kauan Ravelry-tunnusten saaminen voi oikein kestää? Vai saankohan niitä ollenkaan. Ärsyttää...

torstai 8. marraskuuta 2007

Syvä järkytys

Olen erittäin järkyttynyt eilisistä Jokelan tapahtumista. Eihän tällaista tapahdu Suomessa, eihän? Tapaus vetää aika sanattomaksi. Osanottoni omaisille, ystäville ja läheisille.

Päädyin tekemään Baudelaire-sukat ja olen niitä vähät tv:n katsomiseni kilkuttanut kiireesti. Valitettavasti opiskelukiireet syövät neulonta-aikaani. Pidän sukkien kuviosta kovasti, sillä se jää mieleen olematta kuitenkaan tylsän yksinkertainen. Ainoa kompastuskivi on ssk. En millään ole oppinut ohjeista huolimatta tekemään sitä. Keksin tavan saada samannäköisen kavennuksen kuin vastakkaisella puolella, mutta ssk:ta en osaa tehdä. Jonkun pitäisi vääntää se rautalangasta minulle. Koskaan ennen minulla ei ole ollut vaikeuksia oppia neulontatekniikoita. Hämmentävää.

Candy Candy edistyy hitaasti, mutta varmasti. 300 grammaa nallelankaa vie paljon tilaa kassissa, joten seuraavaksi luentoneuleeksi pitää keksiä jotain pienempää. Toisaalta olen ihastunut lopputulokseen. Tästä tulee lempikaulaliinani.

Mohair-huiville sopivan ohjeen etsintä jatkuisi, jos olisi aikaa. Miten on näin vaikeaa löytää sopiva ohje? Fifiä en halua enää tehdä. Ties vaikka sairastuisin (taas(?)) Fifipsykoosiin (Delirium Fifiens), jonka Maisteri Elämänlanka tässä taannoin lanseerasi. Tai ainakin minulle se oli uusi sana.

tiistai 6. marraskuuta 2007

Kiireitä kiireitä

Silmukkaakaan en ehdi neulomaan tänään vapaa-ajallani. Seminaarit ja tentit lähestyvät uhkaavasti ja niihin on valitettavasti pakko uhrata arvokasta neulomisaikaa, mikäli aion valmistua vielä joskus. Onneksi luentoneulominen on keksitty. Candy Candy -kaulaliina on edistynyt hitaasti, mutta varmasti. Haluaisin jo saada sen puikoilta, sillä koen sen kuvion jo kohtuuttoman tylsäksi. Kaunis ja ihana siitä tulee kyllä.

Miten siinä aina käy niin, että juuri sille langalle, jota ihmisellä on, sopivaa ohjetta ei tietenkään voi löytyä. Rasittavaa, kun haluaisin aloittaa mohair-huivin, mutta mitään Rose Mohairille sopivaa kivaa ohjetta ei ole löytynyt. Pitsikuvioita en ole koskaan suunnitellut enkä varmaan osaakaan. Kaikkia ihania ohjeita on kyllä, mutta ne ovat muunlaisille langoille.

Nyt takaisin akvaattisen ja terrestristen ravintoverkkojen vuorovaikutusten pariin...

maanantai 5. marraskuuta 2007

Neuleenpurkupäivä

Eilen oli oikea neuleenpurkupäivä. Aiemmin mainitsemieni lisäksi äkkäsin vielä illalla kaapistani Palma-langasta tekemäni kaulaliinan, jota en ole käyttänyt. Purkuinnostuksen huumassa purin senkin. Sitten purin aloittamani palmikkoliivinkin. Harvemmin sattuu tällaista purkuintoa. Yleensä purettavat jäävät lojumaan ja odottamaan pitkiksi ajoiksi, mikä voi olla ihan hyväkin juttu. Purkaessa pölyn määrä huoneessa tuntuu kasvavan eksonentiaalisesti lankametrien suhteen. Lauantainen imurointi meni aivan hukkaan, kun sunnuntaina pöllytin lankavarastoistani pölyä koko kuukauden edestä.

Tein Candy Candy -kaulaliinaani hapsut, sillä edellinen kerä loppui ja halusin varmistaa, että lanka riittää hapsuihin joten illalla telvisiota katsellessa saksin lankaa hapsuiksi. Tuntui pahalta katkoa lankaa sillä tavalla. En ole koskaan ennen tehnyt hapsuja. Tuntui jotenkin kummalliselta pätkiä hyvää lankaa sillä tavalla.

sunnuntai 4. marraskuuta 2007

Purkulankoja

Sain aikaiseksi purkaa puolitoista epäonnistunutta Wavya. Molemmat saattavat olla seiskaveikkaa tai vastaavaa. En ole ihan varma. Purettuja lankoja on minusta jotenkin vaikea tunnistaa. Langan pitäisi ehkä olla vähän paksumpaa tähän malliin, jotta lopputulos olisi käyttökelpoinen.

Töölönlahtisukista ei ole tulossa ihan sellaisia kuin ajattalin ja Clessidrat eivät pysy yhtään ylhäällä. Pitääköhän taas purkaa. Olen kyllä sillä tuulella, että voisin purkailla enemmänkin epäonnistuneita tekeleitä, mutta jaksanko enää neuloa tätä lankaa uudestaan. 

Purkulangoista tuli mieleeni villapaita, jonka tein yläasteella. Se oli ihanaa lankaa. Jos oikein muistan niin langan nimi on Fendi. Se oli paksua vaaleanpunaista mohairia. Malli tosin epäonnistui pahasti. Paidasta tuli liian lyhyt ja leveä. Lisäksi kaulus kiristi ikävästi. Kotona se sitten hampaita kiristellen purettiin. Neuloin siitä toisella ohjeella paitaa, mutta lanka loppui kesken. Sitten purettiin taas ja kiristeltiin hampaita. Lanka taisi jo vähän kärsiä moisesta. Pari vuotta sitten äiti neuloi onnistuneen paidan. Harmi, ettei minulla ole sitä mukana. Pitänee joululomalla kaivaa se esille.

Käyn joka sunnuntai kirpputoreilla, kun ne ovat sopivan lähellä. Tänään oli vakiokirppikselleni tullut lappu, että lopettavat joulukuussa. Ilmeisesti koko rakennus puretaan. Harmittaa, sillä olen käynyt kyseisellä kirppiksellä siitä asti, kun muutin tänne asumaan yli kolme vuotta sitten. Lankaa en ole muistaakseni ostanut kertaakaan. Tänään mukaan tarttui kukkaruukku 50 sentillä. Lankoja olisi ollut, mutta värit olivat kertakaikkisen kamalia. Turkoosi ja beige eivät miellytä yhtään.

Olen kovin kärsimätön kirjatilaukseni suhteen. Tilasin kaksi sukkakirjaa viikko sitten ja haluaisin jo saada ne hyppysiini. Toivottavasti tulee alkuviikosta viestiä, että kirjat voi hakea.

lauantai 3. marraskuuta 2007

Puikko-ongelmia ja ongelmalankoja

Päätin Tehdä puikoilla ja valmiit -listaukset blogiini ja päivittää niitä tarpeen mukaan. Pysyy itsekin paremmin jyvällä mitä kaikkea onkaan kesken, kun on ne listannut johonkin. Blogilista valittaa jostain haamupäivityksistä, kun blogaan niin ahkerasti. *naurua*

To Do-listaltani uupui yksi projekti kokonaan. Olin heti uusimman (kymmenennen) Ullan ilmestyttyä päättänyt tehdä ihanat Väinöiksi nimetyt palmikkosäärystimet. Väinö-säärystimet kokivat valitettavasti UFOutumisen jo neljännen rivin jälkeen. En löydä kolmosen sukkapuikkojani mistään. Minun tuurillani ne ovat kotikotona yli 600 kilometrin päässä. En viitsi ostaa uusia sillä puikkoja tässä perheessä kyllä riittää. Pyöröpuikkoni olen kokenut liian jäykiksi magic looppiin. Nelosen puikot olivat ihan liian suuret kanervanväriselle seiskaveikalle, jonka ostin Prisman alesta aiemmin syksyllä. Eli se siitä sitten. Ellen sitten teen niitä kuitenkin Jussilangasta, jota olisi virattomana lankalaatikossa. 

Mennessäni katsomaan Väinöjen ohjetta hoksasin Töölönlahtisukat. Siinähän on se etsimäni pitsisukkaohje. Luulin kolunneeni Ullan jo läpi moneen kertaan etsiessäni sopivaa ohjetta. Kävin turhaan kauheita määriä sukkaohjeita läpi, vaikka uusimmassa Ullassa oli hyvä ohje. Harmittaa. Aloittelin niitä sukkia Clessidroista yli jääneistä keristä aniliininpunaista Sandnesin Sisua, kun ne Väinöt karahtiat karille. Ohjeessa ihmettelen vain yhtä asiaa. Miksi ihmeessä pitää neuloa neljää silmukkaa yhteen? Se on aikamoista ähertämistä ainakin minun tiukalla käsialallani. Muuten tykkään ohjeesta.

Lopuksi voisin valittaa ongelmalangoista. Minulla on lankalaatikossani muutemia inhottavia hairahduksia, joille en keksi mitään käyttöä. En tajua miksi sorruin ostamaan viime keväänä aniliininväristä Malibua. Edes väri ei ole lempisävyäni. Lanka on sitäkin kauheampaa. Se menee heti paikalla solmuun jos irrallaan on yli viisi senttimetriä pitkä pätkä. joku kesäinen reikähuivi olisi ehkä paikallaan mutta langan inspiroivuus on kyllä pyöreä nolla. Lankaa on nejäsataa gramma jostain alekorista pelastettuna. Olisin edes sitä Havaijia voinut ostaa. Se olisi sentään melkein inhimmillinen lanka johonkin kesähuiviin. 

Toinen kauhistus on Tahiti. En pidä akryylilangoista yhtään, mutta jostain alekorista tuli "pelastettua" kolmesataa grammaa tätä kammotusta. Kaikki kerät eivät ole samaa erää ja sen kyllä huomaa. Mitään toppia tai vastaavaa ei näistä voi tehdä, sillä väriero on kyllä silmällä huomattava.

Lisäksi on erinnäisiä keriä Jussi-lankaa, joka on kyllä aika kammottavaa. Alunperin oli joku suunnitelma näille, mutta se on unohtunut matkan varrella. Ostosta on vuosia aikaa. Ei pitäisi sortua siihen ainaiseen pitää ostaa, kun halvalla saa.

perjantai 2. marraskuuta 2007

Taas viikonloppu

Mitenköhän sitä taas viihdyttäisi itseään koko pitkän viikonlopun? Viikolla kaipaan aina viikonloppua ja vapaa-aikaa, mutta viikonloppuna kaipaan arkikäiväin kiireitä. Nyt ei ole edes kaupat auki lauantaina. Käväisin luentojen jälkeen keskustassa hiippailemassa. Olin vähällä ostaa wokkipannun, mutta jätin kannettomuuden takia sen vielä kauppaan. Pitänee vielä kierrellä sen pannun perässä.
Anttilassa harmittelin Rose Mohairin huonoa värikarttaa. Voisin äidille tehdä huivin joululahjaksi, mutten oikein keksi mikä olisi hänelle sopiva väri. En haluaisi loukata häntä huonolla värivalinnalla. Ehkä judun uskaltautumaan ihan lankakauppaan ostamaan ihan Kitten Mohairia. Ostoslista onkin jo venynyt aika pitkäksi. Haluaisin kovasti kokeilla alpakkalankaa, mutta mitä ihmettä Teeteen Alpakasta voisi tehdä.
Clessidrat tulivat eilen alkuillasta valmiiksi ja tein välipalaksi lohtulangaksi ostamastani luumunvärisestä Ainosta Calorimetryn. Se valmistuikin ennätysajassa. Aloitin kahdeksan maissa mallitilkulla ja päättelin juuri ennen yhtätoista viimeisen silmukan. Aamulla päättelin langat ja kiinnitin äidiltäni saaman hevosnapin siihen. Pistinkin luennoille lähtiessäni Calorimetryn päähäni.
Kun laitoin Aino-kerän loput jämälanka koriin ja hoksasin korissa olevan samaa lankaa jostain piposta jäänyt kerän loppu. Vertasin värejä ja totesin, että ne ovat hyvin samanlaiset, joten nyt olisi melkein koko kerällinen luumunväristä Ainoa. Mitähän sitten keksisin tehdä. En haluaisi tehdä toista Calorimetryä tai pipoa. 
Pitäisi keksiä mitä nyt tekisi seuraavaksi tv-neuleena.  Candy Candyksi nimeämäni kaulaliina pinkistä Nalle Colorista on liian tylsä tv-neuleeksi, mutta ihanteellinen luentoneule. Olen jo yhden 150 gramman kerän käyttänyt siihen, joten nyt kannattaisi varmaan leikata hapsulangat, mutta ei yhtään huvita. Pitänee varmaan etsiä Rose Mohairiin sopiva ohje ja alkaa tuhota sitä repsahdusta. 300 grammaa vaaleanpunaista hyppäsi mitään kyselemättä koriin aiemmin syksyllä Anttilasta. Lukeekohan tätä blogia kukaan, kun ei ole mitään kommentteja. 

torstai 1. marraskuuta 2007

Huono päivä

Piti ihan lohtulankaa ja kukkakin ostaa, kun on ollut niin huono päivä. Päätä särki ja silmät väsyivät jo aamupäivällä. Iltapäivällä olo oli tukevasta ateriasta huolimatta höttöinen ja huimasi lievästi. Luentojen jälkeen oli pakko mennä ruokaostoksille. Olisin mielelläni ostanut perhosorkidean, jotka olivat tarjouksessa, mutta sille ei olisi ollut joululomaksi kuitenkaan hoitajaa, joten päädyin saint pauliaan, joita minulla onkin jo ikkunalauta puolillaan. Joukossa oli kiva sinireunainen valkeakukkainen yksilö, joka oli kuin negatiivi keväällä ostamastani valkoreunaisesta sinisestä. 

Lohtulangaksi valitsin luumunvärisen Novitan Ainon, jota oli tarjouksessa alle kolme euroa kerä. Olen etsiskellyt sopivaa lankaa Calorimetryyn, sillä edellinen oli liian ohuesta langasta ja menee purkuun.  Aino varmaan sopii tähän aika hyvin. En yleensä ole paksujen lankojen ystävä eikä Aino ole löyhäkierteisenä koskaan ollut mieleeni, mutta Calorimetryyn se varmaan sopii. Täytynee hiukan funtsia silmukkamäärää. Mallitilkku olisi varmaan ihan paikallaan, mutta aika harvoin saan aikaiseksi neuloa mallitilkkuja.

Toisen Clessidran kärkikavennus piti purkaa, kun Heroesia katsellessa unohtui siirtää silmukoita puikolta toiselle niin, että kavennukset tulevat oikeaan kohtaan. Clessidrat valimistunevat tänään ja sitten puikoille hyppää varmaan Calorimetry. Sopivaa kärjestä aloitettavaa pitsisukkaohjetta, jota voisin Sisun loppuun käyttää en ole vielä löytänyt tai valinnut. Etsinnät jatkuvat edelleen. Toisaalta voisin kokeilla uudelleen Baudelaire-ohjetta Knittystä isommalla puikkokoolla, jos kuvio tulisi kauniimmin esille. Toisaalta muutkin Cookie A:n sukkaojeista ovat ihania, mutta riittääköhän hiukan vajaa 2 kerää Sisua niihin. Ompa vaikeaa.

To Do -listallani on pitsihuivi Rose Mohairista, johon sorruin alkusyksystä, kun sitä tuli kauppoihin ensikerran. Ohjeita on enemmän kuin tarpeeksi, mikä on tehnyt valinnan kovin vaikeaksi. En halua valita kauhean monimutkaista mallia, jota en jaksa tehdä loppuun. UFOja on ihan tarpeeksi muutenkin. Mutta liian yksinkertainen mallikaan ei innosta tekemään.

Tahdon ehdottomasti tehdä vielä toiset baijerilaissukat, kunhan löydän kivan langan niihin. Harmittaa, kun juuri sopivat langat, joita olisi tarjolla, ovat pätkävärjättyjä. Kuviot hukkuvat langan kirjavuuteen enkä muutenkaan ole kirjavien lankojen ystävä. Kirjavien lankojen värjääminen tummiksi ei sekään ole kovin järkevää. Harmittaa kun en voi tilailla haluamiani lankoja netistä. Tai periaatteessa voisin, mutta en halua. Lankoja on niin mukava hypistellä ennen ostopäätöksen tekoa. Nettishoppailussa menettää niin paljon IRL-shoppailun hauskuudesta ja tilalle tulee murhetta postin luotettavuudesta ynnä muusta, niin en tilaa mielelläni netistä mitään. 

Tarvitsen uudet lapaset, jotka ovat sen verran isot, että mahtuvat kämmekkäiden päälle. Ajattelin tehdä kaapissa olevasta seitsemästä veljeksestä palmikkolapaset, mutten ole jaksanut suunnitella sopivaa kuviota niihin vielä. Tekisi mieli tilata Vogue Knitting Stitchionary 2: Cables -kirja jo nyt, mutta olen päättänyt tilata Stitcionaryt 1&2 vasta pukinkonttiin, joten yritän malttaa mieleni. Mistäköhän kävelisi vastaan sopiva palmikkokuvio lapasiin? *huoh*

Cablenet-sukat Sandnesin Lanettesta siskolle pukinkonttiin. joku kiva sininen väri varmaan sopisi pikkusiskolle. Pitäisi vain saada aikaiseksi ostaa lanka, sillä lankakauppaan meneminen on vaarallista.  Pelkään sortuvani johonkin aivan ihanaan alpakkalankaan tai vastaavaa ja opiskelijabudjettini menee sekaisin. Onneksi budjetissani on varaa pikkuisen sortuakin, mutta shoppailukrapula on pahinta, mitä tiedän. 

Olen ajatellut tehdä pikkuveljelle unisukat jostain ohuesta langasta pukinkonttiin. Reumalanka olisi varmaan ihanteellisin tähän, mutta se on hieman arvokasta. Tosin, jos se on kovin riittoisaa niin eihän se sitten ehkä ole. Paljonkohan reumalankaa menisi pariin isohkoja miesten sukkia? Joulutunnelmissa varmaan kuitenkin intoudun ostamaan sitä, sillä mikäpä olisi tärkeämpää kuin läheisten nivelien hyvinvointi. On kamalaa, että jo nippa nappa täysi-ikäisellä nivelet kolottavat.

Olen harmitellut jo jonkin aikaa sitä, ettei minulla ole mitään järkevää matkapussia neuleille. On ikävää tunkea muovipussiin luentoneuleprojekteja. Minulla ei ole ompelukonetta eikä kankaitakaan eikä kyllä tilakaan niille. Toivottavasti äiti tekee pari pussukkaa minulle joululahjaksi. Siinä oli ehkä tällä hetkellä päälimmäisinä mielessä olevat projektit. Ensikertaan rakkaat lukijani.

keskiviikko 31. lokakuuta 2007

Operaatio Sukkaohjeen etsintä

Toinenkin Clessidra-sukka alkaa olla valmis. Aniliininpunaista Sisua on jäljellä vielä 85-90g eli jotkut lyhytvartiset pitsisukat voisi vielä pystyä tekemään. Mielellään kärjestäaloitettavat, Baudelaireihin Sisu oli liian pörröistä tai sitten käytin vain liian ohuita puikkoja. Puikkosuositukset ovat aina mielestäni yläkanttiin, vaikka käsialani on aika tiukka. Suuri sukkaohjeen etsintä on siis päällä. Ilmaisohjeluetteloissa on kamalasti linkkejä, joiden läpikäyminen vie kauheasti aikaa. Se on kovin turhauttavaa sillä valtaosa ohjeista on helppoja ja yksinkertaisia. En pidä tippaakaan Pirkka-tason ohjeista. Novitankin ohjeet ovat välillä niin yksinkertaisia, että hohhoijaa. En millään malta odottaa tilaamieni sukkakirjojen saapumista. 

Lupailin eilen jonkinlaista kertomusta menneistä projekteistani, mutta en nyt millään jaksa alkaa miettimään mitä kaikkea olenkaan ehtinyt jo tekemään joten se jääköön toiseen kertaan. Sen sijaan voisin kertoa ikuisuusprojekteistani. Minulla on äärimmäisen ikävä tapa inostua asioista kauheasti ja sitten hylätä ne aika pian. Onneksi se ei kuitenkaan päde kuin mielenkiinnonkohteisiini. Opiskelujeni ja muiden tärkeiden asioiden suhteen olen määrätietoinen.

Viimeisin ikuisuusprojektien sarjaan liittynyt neule on palmikkoliivi seitsemästä veljeksestä. Näin Citymarketin alessa puolukanpunaista seiskaveikkaa ja näin sieluni silmin miten siitä tulisi ihana v-aukkoinen palmikkoliivi. Mallin vedin omasta päästäni ja jouduin toteamaan jälleen, että matematiikka ei ole minun alaani ollenkaan. Takakappale on lähes puolivälissä ja totesin, että se on auttamattomasti hieman liian kapea. Pitäisi purkaa, mutten millään jaksaisi suunnitella palmikkoja uusiksi uudelle silmukkamäärälle.

Pisimpään ikuisuusprojekteihin on kuulunut kirjoneulepaita nallesta. Kaksivärisessä paidassa olisi lempirotuni Afgaaninvinttikoira. Kuvio on omasta päästäni, mutta koiraparan pää on pahasti epämuotoinen, kun taas lähes samalla tasolla oleva häntäsilmukka onnistui aivan mahtavasti. En uskalla purkaa häntää pois, koska se ei todennäköisesti onnistu yhtä hyvin. Yksi perustavaa laatua oleva ongelma on se, etten voi sietää kirjoneuleiden tekemistä. Se on liiaksi "pitsinnypläystä" eli sotkuun menevien lankojen selvittelyä. Paidassani on toki vain onnettomat 2 väriä ja nekin suurina yhtenäisinä alueina, mutta siltikän ei hermo meinannut kestää. Siksi villapaita on jäänyt jo useammaksi vuodeksi odottamaan tekijäänsä.

Viime keväänä neuleinnostukseni loppui sen lukuvuoden osalta junamatkalla kotikotiin, kun Branching out-huiviin tuli ikäväiä virheitä ja Kid Mohair-oli kovin inhottavaa purettavaa. Siihen saattoi vaikuttaa se, etten halunnut ottaa sitä riskiä että ainokaiset bambupuikkoni katkeasi matkustessa ja vaihdoin ankean harmaisiin alumiinipuikkoihin. Huivi jäi tänä syksynä kotikotiin, kun lähdin opiskelupaikkakunnalle ja en voi sitä jatkaa ennen kuin ehkä joululomalla, jos jaksan. 

Ikuisuusprojkti, joka menee melkoisen varmasti purkuun on taikajakku. En muista edes mitä lankaa olen siihen käyttänyt, mutta siitä ei oikein tullut mitään järkevää. Äitini nauroi koko projektin ajan, että tuosta ei ainakaan tule mitään. Valitettavan oikeassa hän oli. En ymmärrä miten siitä olisi muka tullut jakku.

Yhden ikuisuusprojektin sain sentään saatettua loppuun tänä syksynä. Minun piti kokeilla ensin perusohjeella sukkien tekoa kärjestä aloittaen. Kuviottomien sukkien neulominen paksusta langasta ei oikein inspiroinut ja saapassukat meinasivat jäädä lopullisesti kesken kunnes yhtenä sateisena sunnuntaina tein varret loppuun ja päättelin mokomat pois. Samalla opettelin Magic Loop -tekniikkaa, joka oli sekin vielä uusi minulle tuolloin.

Äidin nurkkiin on varmasti jäänyt jokunen UFO, jota en enää edes muista. Lista on oudon lyhyt, joten jotain täytyy puuttua. Seuraavan kerran kerron ehkä To Do -listani sisällöstä tai inhokkilangoistani. 

tiistai 30. lokakuuta 2007

Meemeilyä

Päätin vielä meemeilläkin näin aluksi. Ryöstin meemin, jonka olen monessa blogissa nähnyt.

Instructions:

Mark with bold the things you have ever done, with italics the ones you plan to do sometime, and leave the rest.

Olen neulonut
...pyöröpuikoilla - knitting with circular needles 
...sukkapuikoilla - knitting with dpns 
...sukkia (tai muita pieniä pyöröneuleita) yhdellä tai kahdella pyöröpuikolla - knitting two socks (or other small tubular items) on one or two circulars simultaneously


Olen neulonut
...itse kehräämääni lankaa - knitting with your own handspun yarn
...jonkun muun kehräämää lankaa - knitting with someone else's handspun yarn

...villaa - knitting with wool
...puuvillaa - knitting with cotton

...pellavaa - knitting with linen
...alpakkaa - knitting with alpaca
...kashmiria - knitting with cashmere 
...kamelinkarvalankaa - knitting with camel yarn
...silkkilankaa - knitting with silk
...koiran- tai kissankarvalankaa - knitting with dog/cat hair 
...bambulankaa - knitting with bamboo yarn
...soijalankaa - knitting with soy yarn
...banaanilankaa - knitting with banana fiber yarn
 
...tekokuituja - knitting with synthetic yarn 
...itseraidoittuvaa / pätkärääkättyä lankaa - knitting with self-patterning/self-striping/variegating yarn
...kierrätettyä tai käytettyä lankaa - knitting with recycled/secondhand yarn

...metallilankaa - knitting with metal wire

Olen neulonut 
…mallitilkkuja - swatching
…paidan - sweater 

...villatakin - cardigan 
...huivin - scarf 
...shaalin - shawl
...hatun, myssyn, pipon - hat 
...sukat varresta kärkeen - socks: top-down
...sukat kärjestä varteen - socks: toe-up 
...rannekkeet / kämmekkäät / kädenlämmittimet - cuffs/fingerless mitts/arm warmers
...lapaset ranteesta kärkeen - mittens: cuff-up

...lapaset kärjestä ranteeseen - mittens: tip-down 
...sormikkaat - gloves
...tossut - slippers
...hihattimen, boleron, ponchon - shrug/bolero/poncho 

...keskosille - knitting for preemies
...vauvalle - baby items
...lelun- tai nukenvaatteita - toy/doll clothing
...Möbius-huivin tai vastaavan - Moebius band knitting 
...laukkuja - purses/bags
...koruja - jewelry 
...hiuskoruja - hair accessories 
...pehmoleluja - stuffed toys 
...tyynyjä - pillows
...torkkupeiton / peiton - afghan


Olen neulonut
...lahjaksi - knitting a gift
...lemmikeille - knitting for pets
...verkkolehden mallin mukaan - knitting a pattern from an online knitting magazine
...graffitin (neulonut kadulla tai kadulle jätettävän neuleen) graffiti knitting (knitting items on, or to be left on the street)
...häihin - knitting items for a wedding
...kotiin (pesurättejä, pesulappuja, pannumyssyjä...) - household items (dishcloths, washcloths, tea cosies...)
...lomaneuleita - holiday-related knitting 
...taideneuleita - knitting art

Olen neulonut 
...aina oikeaa - garter stitch
...sileää - stockinette stitch
...palmikkoneuleita (sis. aran-neuleet) - cable stitch patterns (incl. Aran)
...pitsineuleita - lace patterns 

...intarsiaa - intarsia
...fair islea - Fair Isle knitting
...norjalaisneuleita - Norwegian knitting 
...mallineuletta, jossa pudotettuja silmukoita - drop stitch patterns
...mallineuletta, jossa on neulomatta nostettuja silmukoita - slip stitch patterns
...mallineuletta, jossa on kierrettyjä silmukoita - twisted stitch patterns
...lyhennettyjä kerroksia - short rows

...napinläpiä - button holes
...i-cordia - i-cord 
...nyppyjä – bobbles 
...vohvelipoimutettua neuletta - knitting smocking
...dominoneuletta (=modulaarista neuletta) - domino knitting (=modular knitting)
...konttineuletta – entrelac
...tvåändsticking-tekniikalla - two-end knitting
...nukitettua neuletta - thrummed knitting
...pintaneuletta - textured knitting
...helmien kanssa - knitting with beads

...oikein ja nurin takaperin - knitting and purling backwards 
...amerikkalaisella / englantilaisella tavalla - American/English knitting 
...mannermaisella tavalla - continental knitting 
...vapaaneulontaa - freeform knitting

Olen
...luonut silmukat ristikkäin - long tail CO 
...luonut silmukat italialaisella aloituksella - tubular CO
...parsinut/jäljitellyt silmukoita - darning
...päätellyt silmukat ompelemalla - Kitchener BO
...leikannut neuletta - steeks

Olen neulonut
...koneella - machine knitting
...neuleharpulla - knitting on a loom

Olen värjännyt lankaa - dying yarn
...kasviväreillä - dying with plant colors


Olen huovuttanut - fulling/felting

Olen suunnitellut neuleita - designing knitted garments
...kirjoittanut neuleohjeen - writing a pattern

...julkaissut neulekirjan - publishing a knitting book 
...neulonut saadakseni rahaa - knitting to make money
...elääkseni - knitting for a living

Olen osallistunut 
...yhteisneulontaan - participating in a KAL 
...neuleolympialaisiin - Olympic knitting
...neulontaan julkisella paikalla - knitting in public
...hyväntekeväisyyteen - charity knitting

Olen opettanut 
...lapsen neulomaan - teaching a child to knit 
...miehen neulomaan - teaching a male how to knit

Uusi blogi

Päätin (jälleen) aloittaa uuden neuleblogin. En kaikista yrityksistäni huolimatta päässyt enää käsiksi entiseen jo toista vuotta hylättynä olleeseen blogiini käsiksi, mutta se ei kyllä yhtään harmita. Kävin lukemassa mitä aikanaan tuli edelliseen neuleblogiini kirjoiteltua ja hävettää. Kummasti voi aikuinen ihminen muuttua vajaassa puolessa toista vuodessa. Että voikin olla 19-vuotias ihminen olla kakara. 

Neuleiden lisäksi tulee varmaan joristua rönsyilevään tyyliini enemmän tai vähemmän ohi aiheen, mutta kukapa sitä jaksaisi aina pysyä aiheessa. Kuvia tulee olemaan kovin vähänlaisesti ellei perhe keksi hankkia uutta digikameraa, jolloin saisin vanhemman Canonin Ixuksen itselleni.

Kelataan vähän taaksepäin. Hei! Olen Villalankasarvikuono kutsumanimeltäni Satu, 21-vuotias opiskelija. Majailen Oulussa opintojen takia, mutta ole kaakonkulmalta kotoisin. Oulussa asun kolmatta vuotta. Olen oppinut neulomaan jo alle kouluikäisenä ja se on ollut harrastuksenani enemmän tai vähemmän aktiivisena harrastuksena siitä lähtien. Varhaisimpia neulomuksiani ei ole varmaan missään tallessa, mutta varmaan joku huivi tai kaulaliina oli se ensimmäinen väkerrys. Neulomaan opetti varmaan äiti tai mummi. En muista siitä oikeastaan mitään, mutta olen jo ensimmäisellä luokalla sujuvasti osannut neuloa pipon.  Lukemaan opin vasta toisella luokalla, kun ei oikein silloin jaksanut lukeminen kiinnostaa. Virkkaamisesta tai muista käsityömuodoista en oikein välitä. Neulominen on minun juttuni.

Innostuin yliopisto-opintojeni alkuvaiheilla uudestaan neulomisesta ihan kunnolla. Tein pipoa ja kämmekästä luennoilla pysyäkseni hereillä. Luentoneulonta onkin kuulunut olennaisesti elämääni siitä lähtien. Yksinkertaiset mallit tulevat jo selkärangasta ja pystyn keskittymään opetukseen hyvin. Itseasiassa paremmin kuin neulomatta, sillä ajatukset lähtevät herkästi haahuilemaan pois aiheesta, mikä on kovin ikävää. Blogini nimi tulee myös luentoneulomisesta. Eräällä luennolla mammutit ja villasarvikuonot tulivat esille useampaan otteeseen ja huumorintajuinen luennoitsija väänsi villasarvikuonot villalankasarvikuonoiksi ja virnuili takarivin suuntaan, jossa minä neuloin. Silloinen neule taisi olla tosin suorakaiteenmuotoinen Fifi Novitan Butterflysta siskolle eli se ei ollut villaa nähnytkään Yleensä minulla on pari eri neuleprojektia kesken. Luentoneule ja televisioneule ovat yleisimmät tyypit. Lisäksi on tietenkin ikuisuusprojekteja, joiden valmistuminen on vähintäänkin epävarmaa.

Puikoilla on tällä hetkellä luentoneuleena on kaulaliina pinkistä Nalle Colorista, jonka osti lohtulangaksi alkusyksystä Tokmannin poistokorista. Sen kuviona on  Crescendo Shawlin kuvio, joka on äärimmäisen tylsä ja puuduttava. Televisiota katsellessa en neuloisi tuota senttiäkään, mutta luentoneuleeksi se on ihanteellinen. Kaulaliina on nurjalta puolelta ruma ja mietin laittaisinko siihen vaikka fleece-kangasta toiselle puolelle. Tulisi ainakin todella lämmin kaulaliina. Tarkenisi 30-asteen pakkasissakin.

Televisioneuleen virkaa toimittavat Clessidra-sukat, joihin tykästyin alkusyksystä, mutta jotka eivät enää miellytäkkään. Pohkeen kavennukset on toteutettu aika rumasti, mutta en jaksanut alkaa melkein valmista sukkaa enää alkaa purkamaan, sillä kyllä niistä tulee erittäin käyttökelpoiset. Toinenkin sukka on jo yli kantapään tehty, joten pian pääsen jäljelle jääneestä langasta tekemään jotkin pitsisukat. Lankana on Sandnesin Sisu aivan ihanassa aniliininpunaisessa värissä. Ohjetta piti tietenkin vähän muokata paksummalle langalle, mutta aika pienillä muutoksilla selvisin.

Odottelen ensimmäisiä ikiomia neulekirjoja saapuviksi. Äiti lupasi myöhästyneeksi nimipäivälahjaksi kustantaa pienen kirjatilauksen. Tilasin Nancy Bushin Folk Socksin ja Interweave Knitsin Favourite Socksin Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta. Toimitusajaksi on arvioitu 10-14 päivää joten saan kiemurrella jännityksestä vielä pitkään, sillä odottavan aikahan tunnetusti on pitkä. Jouduin arpomaan Folk Socksin ja Knitting Vintage Socksin väliltä, sillä en millään saanut päätetyksi kumman tilaisin. Nyt aavistuksen harmittaa, mutta tilaan varmaan jouluksi Knitting Vintage Socksin ja Vogue Knittingin Stitchionaryt ykkösen ja kakkosen.  Toivottavasti kirjat saapuvat pian. 

Minulla on ikävä tapa olla mielenkiinnonkohteideni suhteen kovin ailahtelevainen. Neulominen kiinnostaa melko tarkkaan syyskyyn lopusta maaliskuuhun. Kesällä ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta heti kun pikkuisen tulee jo kylmää, niin puikot ja langat kutsuvat. Sen jouduin karvaasti kokemaan tänä syksynä. Olin koko kesän kotona ja pakatessani laukkujani syyskuun alussa äiti yritti tyrkyttää mukaan lankoja, mutta minua ei silloin kiinnostanut tippaakaan, mutta paria viikkoa myöhemmin harmitti jo suunnattomasti se, että monta kerää ihanaisia lankoja jäi sinne. Opiskelukiireistäni johtuen, en ehdi käymään kotona ennen joululomaa kertaakaan. Opiskelupaikkakunnassani on vain se vika, että se on niin kovin kaukana kotoa.

Tänä syksynä siis olen innostunut sukista. Se ehkä alkoi siitä, kun näin kuvan Baijerilaissukista jossain blogissa. Minun oli saatava nuo ihanuudet puikoille heti paikalla. Siinä oli vain sellainen ongelma, että sopivaa lankaa ei meinannut löytyä millään. Lopulta jouduin tekemään sukat Sandnesin Lanettista. Minun kireällä käsialallani sukista tuli sopivan kokoiset paksummasta langasta huolimatta. Mieli tekisi uusia baijerilaisia, mutta haluan ensin löytää sen täydellisen langan, jossa ne ihanat kuviot tulevat oikein esille. Toivottavasti toisella kerralla myös D-kaavion kuviot onnistuisivat vähän paremmin. Sukkahullaantumisen takia minun oli pakko saada pari sukkakirjaakin. Vielä kun löytyisi se oikea sukkalanka, joka olisi tarpeeksi ohut ja sopisi opiskelijabudjettiin ja jota olisi tietenkin jossain käsityöliikkeessä lahimain saatavilla. Olen sortunut kuolaamaan sukkaohjeita ja sukkia netissä turhan paljon ja vahingossa törmäsin Cookie A.:n maksullisiin sukkaohjeisiin. Meinaa itku tulla, kun ei ole mahdollisuutta päästä käsiksi German Stocking ja Rhiannon Sock -mallien ohjeisiin. Oikeastaan kaikki sivun sukat ovat aivan liian ihania.